Riskiasteroidien etsintätavoite ei täyty vuoteen 2020 mennessä - rahoitus ja tulokset kasvavat kuitenkin kohisten

Vuonna 2005 Yhdysvaltojen kongressi antoi Nasalle tehtäväksi löytää vähintään 90 prosenttia maapallolle vaarallisista kappaleista vuoteen 2020 mennessä. Tämän vuoden alussa riskikohteiden kartoituksessa oltiin vasta 40 prosentissa. Sekä panostus että löytömäärät ovat kuitenkin kasvaneet valtavasti viimeisten 10 vuoden aikana.

Nasan budjetti asteroidietsintään oli vuonna 2005 vain 4 miljoonaa euroa, mutta tänä vuonna se on jo hulppeat 140 miljoonaa euroa.

Pikkuplaneettojen tutkimus nousi Barack Obaman kaudella myös miehitettyjen lentojen kohteeksi, mutta Donald Trumpin hallinto luopui tästä tavoitteesta.

Vaarallisten asteroidien torjumista valmisteleva DART-luotainlento on kuitenkin valmisteilla ja se on saanut hyvin rahoitusta viime vuosina. Luotain on määrä laukaista matkaan 2021.

DARTin tehtävänä on törmätä Didymos-kaksoisasteroidin pienempään kappaleeseen, joka on kooltaan 150 metriä. Kokeella harjoitellaan ja tutkitaan törmäytyksen vaikutusta asteroidin rataan.  

Nasa suunnittelee tiettävästi myös uuden pääasiassa pikkuplaneettojen kartoitukseen käytettävän avaruusteleskoopin rakentamista. Infrapunahavainnot avaruudesta ovat hyödyllisiä, sillä asteroidien oman lämpösäteilyn avulla pystytään niiden koko arvoimaan huomattavasti tarkemmin kuin pinnoista heijastuvan auringonvalon avulla.

Maapalloon törmää noin 30-metrinen kappale karkeasti kerran vuosisadassa. Vaaralliseksi arvioidun kokoluokan eli yli 140 metrin kokoisen kappaleen törmäykseen on vuosisadan kuluessa noin 1:100 todennäköisyys. Tällainen asteroidi räjäyttäisi kilometriluokan kraatterin.

Maan rataa leikkaavilla radoilla arvioidaan olevan yli 140 metrin kappaleita noin 17 000. Niistä tunnetaan vasta noin 7 000. Kohteet ovat lähes yksinomaan asteroideja, komeettoja joukossa on vain alle prosentti.

Aiheesta lisää Planetary Society (englanniksi)