Tutkijat analysoivat Meksikoon vuonna 1969 pudonneen Allenden meteoriitin palasia. Tulokset paljastavat, että meteoriittien emokappaleen sisusta suli kappaleen muodostuttua, mutta ulommat kerrokset säilyivät jään peittäminä.

"Tämä on uusi näkemys siihen, millaisiksi meteoriittien emokappaleet kuvitellaan", arvioi Benjamin Weiss MIT:stä. "Merkit viittaavat siihen, että taivaankappaleita oli hyvin paljon erilaisia kokonaan sulaneiden ja kokonaan sulamattomien välissä."

Johtopäätösten perustana on meteoriitin kiderakenteen magneettisten suuntien analyysi. Sen mukaan emokappaleen magneettinen aine jähmettyi vasta sen jälkeen, kun sen muodostaneet kappaleet olivat jo yhdistyneet. Lämmön arvioidaan olleen peräisin aineiden radioaktiivisesta hajoamisesta. Toisaalta tietokonemalli ennustaa kappaleen ulkokuoren pysyneen hyvin kylmänä ja jatkaneen kasvua pienistä törmäyksistä.

Tulos antaa viitteitä siitä, että nuoren Maan vesi saattaisi olla peräisin planeettamme muodostaneiden osaksi sulaneiden kappaleiden jääkuorista. Toinen vaihtoehto on veden kertyminen pääosin myöhempien komeettatörmäysten myötä.

Aiheesta lisää MIT (englanniksi)