Löytö auttaa selvittämään sitä, mihin Marsin vesi on myöhemmin kadonnut. Tutkimus perustuu isotooppianalyysiin Marsin vedestä etenkin planeetalta peräisin olevien meteoriittien perusteella. Se ilmestyy Earth and Planetary Science letters -julkaisussa.

"Tuloksemme tukee hypoteesia siitä, että suuri osa Marsin alkuperäisestä vesimäärästä on pinnan alla jäänä", tutkijaryhmä päättelee.

Kyseessä ei ole mikään pieni vesimäärä, sillä Marsissa arvioidaan lainehtineen noin 3,5-4,0 miljardia vuotta sitten valtameri. Se peitti jopa kolmanneksen planeetan pinnasta ja sen keskisyvyys oli useita kilometrejä. Todisteet siitä näyttävät vahvoilta, vaikka merihypoteesi ei vieläkään ole kiistattomasti hyväksytty.

Nyt tutkitun veden arvioidaan olevan joko kuorikerroksen vesipitoisessa kiviaineksessa eli hydraateissa tai sedimenttien väliin hautautuneina jääkerroksina. Tutkijat kutsuvat sitä Marsin "kolmanneksi vesivarannoksi" kaasukehään sitoutuneen veden ja vaippakerroksen veden ohella.

Analyysin kannalta on keskeistä, että deuteriumin ja vedyn suhteet ovat erilaiset Marsin eri vesivarannoissa. Kaasukehän vedessä deuteriumia on noin 5-6 kertaa enemmän kuin maapallon valtamerissä ja Marsin vaipassa sitä on suunnilleen saman verran. Kuorikerroksen vedessä deuteriumia arvioidaan puolestaan olevan noin 2-3-kertaisesti Maan valtameriin nähden.

Marsin kiertoradalle syksyllä saapuneen MAVEN-luotaimen päätehtävänä on arvioida, miten ja kuinka nopeasti Marsin kaasukehä ja samalla sen sisältämä vesi pakenevat avaruuteen. Luotaimen saamat tulokset antavat lisää tietoa Marsin veden kohtalosta.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)