"Tutkijat eivät olleet varmoja edes siitä, onko Dione riittävän iso pitääkseen eksosfääriä. Tämä uusi tutkimus kuitenkin paljasti kuun olevan kiinnostavampi kuin ajattelimme", uskoo Amanda Hendrix Nasasta.

Happi-ioneja on erittäin niukasti, vain yksi kappale 11 kuutiosenttimetrissä. Dionen pinnalla kaasukehä on yhtä tiheä kuin maapallolla noin 480 kilometrin korkeudessa. Happimolekyylit ovat luultavasti syntyneet, kun joko auringonvalo tai energeettiset hiukkaset ovat pommittaneet Dionen jäistä pintaa.

"Nyt tiedämme, että Dione sekä Saturnuksen renkaat ja Rhea-kuu ovat happimolekyylien lähteitä", iloitsee Cassini-ryhmään kuuluva Robert Tokar Los Alamosin kansallisesta laboratoriosta. "Tämä todistaa molekulaarisen hapen olevan yleistä Saturnuksen järjestelmässä ja että sitä voi syntyä prosesseissa, jotka eivät liity elämään."

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)