Luotain on ottanut kuvia ja tutkinut planeetan pinnan koostumusta, magneettikenttää ja korkeuseroja. Parhaimmillaan Messenger on päässyt 10 metrin erotuskykyyn.

Yllättäviin löytöihin lukeutuvat reunavallittomat epäsäännölliset kuilut. Ne ovat kooltaan sadoista metreistä useisiin kilometreihin. Näitä erikoisia kohteita ympäröi usein aine, joka vaikuttaa heijastavan suhteellisen paljon valoa.

"Pinnanmuotojen syöpyneen näköinen ulkonäkö poikkeaa täysin mistään, mitä olemme aiemmin nähneet Merkuriuksessa tai Kuussa", kertoo Brett Denevi Johns Hopkinsin yliopistosta.

"Väittelemme vieläkin kuilujen alkuperästä, mutta ne näyttävät suhteellisen tuoreilta ja saattavat viitata haihtuvien aineiden esiintymiseen Merkuriuksen kuoressa."

Planeetan pohjoisen pallonpuoliskon topografiaa on mitattu ahkerasti laserkorkeusmittarilla. Toistaiseksi Merkuriukselta on löytynyt noin 9 kilometrin korkeusvaihteluja. Luotain on myös vahvistanut, että planeetan pohjoisnavan ympäristössä vaikuttaa olevan ikuisen varjon alueita, joissa voisi esiintyä vesijäätä.

Messenger asettui Merkuriuksen kiertoradalle 18. maaliskuuta. Sitä ennen se teki useita lähiohituksia planeetasta jarruttaen samalla nopeutta.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)