Kahdella vierekkäisellä kraatterilla on (vieressä ylempi kuva) osittain yhteinen reunavalli, joten ne ovat selvästikin muodostuneet samaan aikaan. Jos törmäykset olisivat tapahtuneet eri aikoina, toinen kraattereista olisi peittänyt toisen.

Kaksoiskraatteri on todennäköisesti syntynyt, kun törmäyskurssille ajautunut kappale on hajonnut Marsin kaasukehässä kahteen lähes yhtä suureen osaan. On myös mahdollista, että törmääjä on jo alun perin koostunut kahdesta vain löyhästi toisiinsa kiinnittyneestä kappaleesta.

Hiljattain samalla huipputarkalla HIRISE-kameralla tavoitettiin myös harvinainen kolmoiskraatteri (vieressä alempi kuva). Tämä kohde on kuitenkin selvästi kaksoiskraatteria vanhempi ja siksi kuluneempi.

Aiheesta lisää HIRISE