Marsin muinaisen kaasukehän kohtalosta saatiin lisätodisteita
Curiosity-mönkijän isotooppimittaukset Marsin kaasukehästä ovat antaneet arvokasta tietoa planeetan historiasta. Ne viittaavat siihen, että suurin osa Marsin aikoinaan paksusta kaasukehästä on karannut avaruuteen.
Tulokset esiteltiin Euroopan geotieteiden liiton vuosikokouksessa Wienissä tällä viikolla.
"Havaitsimme luultavasti selvimmät ja luotettavimmat merkit Marsin kaasukehän häviämisestä", arvioi Sushil Atreya Michiganin yliopistosta.
Tärkeä havainto SAM-instrumentin mittauksista oli, että Marsin kaasukehän argon-36-isotoopin suhde argon-38-isotooppiin oli alhaisempi kuin mitä esimerkiksi Maan ilmakehässä, Auringossa tai Jupiterissa. Tämä viittaa siihen, että Marsin kaasukehä on ohentunut karkaamalla avaruuteen. Keveimmät molekyylit karkaavat kaasukehän yläosista helpoiten aurinkotuulen vaikutuksesta.
Tutkijat haluavat suorittaa Curiosityllä vielä ainakin yhden porauksen lähellä sen nykysijaintia toukokuussa. Vasta sen jälkeen mönkijä saa alkaa matkan kohti Sharp-vuoren rinnettä, joka on sen päätutkimuskohde. Parhaillaan yhteys Curiosityyn on poikki, koska häiriöitä aiheuttava Aurinko on maapallolta katsottuna liian lähellä Marsia .
Nasa laukaisee tämän vuoden lopussa MAVEN-luotaimen, jonka päätarkoituksena on tutkia Marsin kaasukehää ja sen karkaamista avaruuteen.
Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)
Liity jäseneksi, saat Tähdet ja avaruus -lehden jäsenetuna
Liity jäseneksi
