Marsin Gusev-kraatterissa on ollut järvi

Veden esiintymisestä muinaisen Marsin pinnalla on runsain mitoin todisteita. Nyt on varmistunut, että lähellä planeetan päiväntasaajaa sijaitsevassa Gusevin kraatterissa on lainehtinut järvi.

Nasan Spirit-kulkija laskeutui 166 kilometrin läpimittaiseen Gusev-kraatteriin vuonna 2004. Kraatteria pidettiin mahdollisena muinaisjärvenä, sillä siihen johtaa kuivunut jokiuoma, Ma'adim Vallis.

Ennen sammumistaan vuonna 2010 Spirit löysi lähellä laskeutumispaikkaansa sijaitsevilta Columbia-kukkuloilta magnesiumia ja rautaa sisältäviä karbonaattimineraaleja, jotka ovat muodostuneet vedessä. Niitä pidettiin merkkinä hydrotermisestä toiminnasta, eli alueella arveltiin olleen joskus kuumia lähteitä.

Uusi tutkimus osoittaa, että havaintojen tulkinta oli virheellinen. Steve Ruffin johtama tutkijaryhmä on päätynyt tulokseen, että mineraalit eivät ole syntyneet kuumassa, maan uumenista pulpunneessa vedessä. Sen sijaan ne ovat muodostuneet viileässä, planeetan pinnalla lainehtineessa järvessä.

"Järvi ei välttämättä ollut kovin syvä, eikä se ehkä kattanut koko kraatteria", Ruff arvioi. "Columbia-kukkuloiden korkeus on noin sata metriä, mutta ne ovat Gusevin matalimmalla alueella."

Aiheesta lisää Arizona State University (englanniksi)