Marsilla oli ennen kolme kuuta

Marsin kahden pikkuruisen kuun seurana on saattanut kaukaisessa menneisyydessä olla isoveli. Tutkijat päätyivät kolmanteen kuuhun simulaatiolla, jossa Marsin kiertolaisten oletetaan saaneen alkunsa planeettaan iskeytyneestä suuresta kappaleesta.

Törmäys heitti alkajaisiksi avaruuteen suuren määrän ainetta, joka kertyi kiekoksi Marsin ympärille. Sitten kiekon sisemmistä osista kasautui noin 200 kilometrin läpimittainen kuu.

Kiekon ulkoreunalla ainetta oli harvemmassa. Siellä syntyi useita hyvin pieniä kuiden aihioita. Sisemmän ison kuun painovoiman vaikutuksesta nämä kappaleet kerääntyivät yhteen. Ne muodostivat tänä päivänä tuntemamme kuut, 22 ja 12 kilometrin läpimittaiset Phoboksen ja Deimoksen.

Ison kuun kohtalona oli joutua Marsin vuosivesivoimien hidastamaksi. Se lähestyi hitaasti planeettaa ja iskeytyi viiden miljoonan vuoden päästä syntymästään sen pintaan.

Törmäysteorian ohella Marsin kuiden alkuperäksi on ehdotettu, että ne olisivat kaapattuja asteroideja. Japanilla on suunnitelmissa laukaista toiselle kuista vuonna 2022 näytteenhakulento, jonka yksi päämäärä on ratkaista kysymys kuiden syntytavasta.

Aiheesta lisää Guardian (englanniksi)