Nykypäivänä Marsin ilmakehässä on vain jäämiä hapesta. Vihje menneisyyden suuresta happipitoisuudesta löytyi Curiosityn tutkimasta kivestä, joka sisälsi runsaasti mangaanioksidia. "Tiedämme, että Maassa muodostuu näitä mangaanimateriaaleja ainoastaan hapen tai mikrobien avulla", sanoo tutkimuksessa mukana ollut Nina Lanza.

Varhaisessa Maassa mangaanioksidin esiintymiä muodostui vasta sen jälkeen kun levät olivat alkaneet tuottaa happea ilmakehään. Jos Marsissa ei ollut elämää, kuinka tätä kaasua syntyi mangaanioksidin hapettamiseen?

"Happi on saattanut päästä Marsin ilmakehään veden hajotessa, kun planeetta oli menettämässä magneettikenttäänsä", sanoo Lanza. "Tuohon aikaan Marsissa uskotaan olleen vettä paljon nykyistä runsaammin."

Heikko magneettikenttä olisi päästänyt läpi ionisoivan säteilyn, joka olisi hajottanut veden hapeksi ja vedyksi. Suuri osa hapesta olisi päätynyt Marsin kiviin ja johtanut punaiseen pölyyn, joka nykyään peittää planeetan. Tämä prosessi kuitenkin vaatii vain heikosti hapettavan ympäristön. Mangaanioksidin muodostumiseksi ilmakehän on täytynyt olla vahvasti hapettava - selvästi suuremmassa määrin kuin tähän asti on uskottu.

Aiheesta lisää JPL (englanniksi)