Malleissa varjossa olevat alueet ovat negatiivisesti varautuneita Auringon valaisemiin alueisiin verrattuna. Tämä johtaa Kuun pinnasta irronneiden pienhiukkasten monimutkaisiin liikeratoihin valon ja varjon vuorottelemilla alueilla.

Tutkimus aiheesta julkaistiin Advances in Space Research -lehdessä.

"Yksittäisten pölyhiukkasten liike muistuttaa heiluria tai keinua", kuvailee Michael Collier Nasan Goddardin avaruuslentokeskuksesta. "Arvioimme pölyhiukkasten parveilevan varjoisten alueiden päällä kuin mehiläiset pesänsä yllä konsanaan. Tätä tapahtuu aurinkokunnassa Kuussa ja muilla kaasukehättömillä taivaankappaleilla, kuten esimerkiksi asteroideilla."

Todisteita kuupölyn liikkeistä on löydetty jo Surveyor 7 -laskeutujan kuvista, joissa pölyhiukkaset aiheuttavat horisonttiin heikon hohteen lähellä yön ja päivän rajaa.

Tutkijat myöntävät, että tarkkaa selitystä kuupölyn irtoamiselle ei vielä ole eikä irtoavien hiukkasten määrää tunneta. Yleisesti aurinkotuulta ja mikrometeoroideja pidetään suurimpina aiheuttajina pölyhiukkasten irtoamiselle pinnasta.

Kuupölyn hankalia ominaisuuksia staattiseen sähköön ja myrkyllisyyteen liittyen pidetään yleisesti yhtenä suurimmista ongelmista ihmisasutukselle Kuun pinnalla. Nasa on ideoinut erilaisia ratkaisuja kuupölyn pääsyn estämiseksi astronauttien asuintiloihin.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)