Jättiläisplaneetat aloittavat elämänsä tavallisina kivi- ja jääplaneettoina. Kasvettuaan noin kymmenen maapallon massaisiksi, planeetat alkavat haalia itselleen myös ympärillään olevaa kaasua. Lopputuloksena on valtava kaasupallo, jolla on kiinteä ydin.

Jupiter ei kuitenkaan kunnolla istu teorioihin, sillä sen ydin saattaa olla alle 10 Maan massainen. Esimerkiksi paljon pienemmällä Saturnuksella on jopa 15-30 maapallon massainen ydin. Poikkeavuutta on yritetty selittää muun muassa Jupiteriin törmänneillä planeetoilla.

Nyt esitetyn teorian mukaan Jupiterin ydin kuitenkin liukenee valtavan paineen ja lämpötilan takia hiljalleen sitä ympäröivään nesteeseen. Saturnuksessa olosuhteet eivät ole niin äärimmäiset, joten siksi sen ytimen massakato on ollut paljon hitaampaa. Muista aurinkokunnista löytyvillä super-Jupitereilla ytimen nesteytyminen saattaa olla niin voimakasta, ettei niillä ole enää ollenkaan kiinteää ydintä.

Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)