Merkit löytyivät alueelta, jonka on jo aiemmin arvioitu olleen suuremman joen laskupaikka kraatterin kuoppaan. Löytö on suuri voitto tutkijoiden enemmistölle, joka on uskonut Marsin menneisyyden vuolaasti virtaavaan veteen.

"Puron kuljettamasta sorasta päätellen voimme tulkita veden liikkuneen noin metrin sekunnissa ja olleen syvyydeltään jotain ihmisen nilkan ja lonkan korkeuden välistä", kuvailee William Dietrich Kalifornian yliopistosta Berkeleysta.

"Marsin vesiuomista on tehty paljon tutkimuksia ja niihin liittyy runsaasti erilaisia hypoteeseja, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun näemme veden kuljettamaa soraa Marsissa."

Tutkijoiden mukaan veden virtausuomien runsaus alueella viittaa siihen, että vettä esiintyi pinnalla nestemäisenä pitkiä ajanjaksoja, ei vain yksittäistapauksessa tai muutamia vuosia.

Curiosityn päätutkija John Grotzingerin mukaan löytö ei muuta mönkijän reittisuunnittelua, vaan Sharp-vuori on vieläkin pitkän tähtäimen kohde. Sitä ennen mönkijä käy kuitenkin Glenelg-nimisellä alueella poraamassa ja analysoimassa näytteitä.

Marsin ilmakehän arvioidaan olleen paljon nykyistä paksumpi noin 3-4 miljardia vuotta sitten. Tuolloin planeetalla saattoi olla jopa kolmanneksen sen pinnasta peittänyt valtameri.

Ilmastojaksojen vaihteluiden vuoksi on mahdollista, että myöhemminkin on ollut lyhyempiä kausia, jolloin vettä on esiintynyt runsaasti Marsin pinnalla. Nykyolosuhteissa nestemäinen vesi höyrystyy nopeasti pois. (Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä 7 tai 8/2012)

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)