Sinilevät voivat auttaa Marsin maankaltaistamisessa

Sinilevät pystyvät yhteyttämään hämärämmissä olosuhteissa kuin mitä tähän asti on luultu. Tutkijoiden mukaan ne voisivat sopia hyvin Marsin olosuhteisiin.

Miljardeja vuosia sitten maapallon kaasukehä oli melko erilainen kuin nykyään. Se koostui hiilidioksidista, metaanista, ammoniakista sekä muista ihmiselämälle vähemmän ystävällisistä kaasuista.

Yhteyttävät bakteerit auttoivat muuttamaan kaasukehän nykyiseksi happea sisältäväksi ilmakehäksi. Siksi tutkijat ovat pohtineet, voisiko yhteyttäviä bakteereita käyttää tulevaisuudessa myös Marsin kaasukehän muuntamisessa.

Voidakseen yhteyttää mikrobit tarvitsevat riittävästi valoa. Marsissa vähävaloiset olosuhteet ovat varsin yleisiä, joten tutkijat halusivat selvittää, kuinka hämärässä yhteyttäminen voi vielä toimia.

Aiemmat tutkimukset olivat viitanneet siihen, että yhteyttäminen vaatii valoa, jonka aallonpituus on korkeintaan 700 nanometriä. Tämä tunnetaan astrobiologien keskuudessa "punaisena rajana".

Hiljaittain julkaistussa tutkimuksessa huomattiin, että monilla syanobakteereilla eli sinilevillä on erityistä pitkän aaltopituuden lehtivihreää. Sen avulla ne pystyvät ylittämään punaisen rajan ja yhteyttämään aina 750 nanometrin valoon saakka. Näin sinilevät voivat yhteyttää myös poikkeuksellisen vähävaloisissa olosuhteissa.

Australian kansallisessa yliopistossa työskentelevän Elmars Krauszin mukaan sinilevät voisivatkin olla tärkeässä osassa Marsin maankaltaistamisessa.

"Tämänkaltaisten organismien avulla yhteyttäminen pystyttäisiin Marsissa teoriassa valjastamaan ilman tuottamiseen ihmisten hengitettäväksi", Krausz näkee. 

"Vähäiseen valoon sopeutuneet organismit, kuten tutkimamme syanobakteerit, voivat elää kivien alla ja potentiaalisesti selviytyä punaisen planeetan karuista olosuhteista"

Sinilevien ja kasvien vieminen Marsiin planeetan lämmittämisen ja kaasukehän paksuntamisen lisäksi voisi siis hiljalleen muuttaa naapurimme ihmiselle sopivaksi ympäristöksi.

Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)