Punaiset kääpiötähdet ovat Aurinkoa pienempia ja viileämpiä. Siksi myös niiden elämänvyöhykkeet, eli alueet, joilla vesi pysyy nestemäisessä muodossa, ovat hyvin lähellä niitä.

Kääpiötähtien haaste elämän kannalta ovat niiden usein tapahtuvat superroihupurkaukset, joissa vapautuu suurienergisiä röntgen- ja UV-säteitä. Ne hajottavat planeettojen kaasukehien atomeja, ja kaasukehä karkaa vähitellen avaruuteen.

"Ilmiö riippuu paljon tähden säteilemän energian määrästä, ja sillä on iso rooli planeettojen asutettavuuden arvioinnissa", kuvailee Alex Glocer Nasan Goddardin avaruuslentokeskuksesta.

Elämälle tärkeä happi, jota on esimerkiksi vedessä, karkaa suhteellisen nopeasti. Nyt julkaistun mallin mukaan lähellä punaista kääpiötähteä kiertävästä eksoplaneetasta tulee liian vähähappinen elämälle kymmenien tai satojen miljoonien vuosien kuluessa.

Proxima Kentaurilta löydetystä eksoplaneettakandidaatista uutisoitiin viime elokuussa. Proxima b -planeetta on arvioiden mukaan hieman maapalloa massiivisempi ja kiertää emotähteään vain 11 Maan vuorokauden välein.

Uusien tulosten mukaan Proxima b:n happi karkaisi noin 10 miljoonassa vuodessa. Malli ei kuitenkaan huomioi, että kaasukehä saattaa uudistua tulivuoritoiminnan tai komeettatörmäysten vaikutuksesta.

Myös valtameriplaneetat todennäköisesti selviävät purkauksista kuivia planeettoja paremmin. Niillä kaasukehä uudistuu niin kauan kuin merta riittää.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)