"Europa sijaitsee hyvin kaukana Auringosta eikä auringonvalo pääse valtamereen", kuvailee tutkimusta johtanut Douglas Galante.

"Pelkkä lämmin nestemäinen vesi ei riitä. Tarvitaan myös kemiallinen epätasapaino, josta saadaan biologisesti hyödynnettävää energiaa."

Tutkimuksessa Europan meren pohjan olosuhteet vertautuvat syvään kultakaivokseen maapallolla. Kyse on Etelä-Afrikassa peräti 2,8 kilometrin syvyyteen ulottuvasta kultakaivoksesta.

Mponengin kaivoksesta on löydetty bakteerityyppi, joka pystyy selviytymään ionisoivan säteilyn hajottamien vesimolekyylien ansiosta.

Säteily on peräisin enimmäkseen radioaktiivisesta uraanista. Tutkijat pitävät tätä erinomaisena vertauksena Europa-kuun meren pohjan olosuhteista.

Tutkijoita kiinnostaa, esiintyykö Europan kiviaineksessa pyriittiä eli katinkultaa, jota kaivoksen bakteerit hyödyntävät energiaprosessissaan. Tästä ei toistaiseksi ole tietoa.

Europa-kuun jäisen pinnan paksuudeksi arvioidaan yleisesti noin 10-20 kilometriä ja sen alla uskotaan olevan kenties 100 kilometriä syvä valtameri. Sen pohja olisi puolestaan huokoista kiveä.

Aiheesta lisää San Paulo Research Foundation (englanniksi)