http://www.avaruus.fi/ Tähdet ja avaruus -lehden uutisia fi-FI Sat, 04 Feb 2012 06:41:25 +0200 Sat, 04 Feb 2012 06:41:25 +0200 TYPO3 60 http://www.avaruus.fi/uutiset/eksoplaneetat/elamanvyohykkeen-planeetta-loytyi-vain-22-valovuoden-paasta.htmlFri, 03 Feb 2012 07:00:00 +0200http://www.avaruus.fi/index.php?id=4161Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt toistaiseksi lähimmän eksoplaneetan, joka voisi pintalämpötilansa perusteella ylläpitää elämää. Tutkimus ilmestyy Astrophysical Journal Letters -julkaisussa ja perustuu ESOn teleskoopeilla sekä Keck-teleskoopilla tehtyihin havaintoihin. Nyt löydetty Gliese 667Cc-planeetta kiertää kotitähteään 28 vuorokauden kiertoajalla. Sitä pidetään elämälle suotuisana, koska se on oikealla etäisyydellä, jotta sen pinnalla voisi esiintyä vettä nestemäisenä. Planeetan arvioidaan olevan massaltaan vähintään 4,5-kertainen Maahan verrattuna. Massastaan johtuen sillä ei välttämättä olisi mannerliikuntoja. Planeetan todellinen soveltuvuus elämälle riippuisi paljon myös muista tekijöistä, kuten kaasukehän tyypistä, eikä niitä vielä tunneta Gliese 667Cc:ltä. Tähti... http://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/aurinkokunta-on-syvalla-tahtienvalisen-hiukkaspilven-sisalla.htmlThu, 02 Feb 2012 07:00:00 +0200http://www.avaruus.fi/index.php?id=4157Linnunradassa on lukuisia eri nopeuksilla liikkuvia hiukkaspilviä. Tähän asti aurinkokunnan on ajateltu sijaitsevan erään tällaisen pilven reunamilla. IBEX-avaruusteleskoopin tekemien havaintojen perusteella olemme kuitenkin paljon luultua syvemmällä pilven sisällä. Tutkijat eivät ole varmoja milloin aurinkokunta siirtyi pilven sisäpuolelle, mutta se on voinut tapahtua korkeintaan 45 000 vuotta sitten. "Jossain vaiheessa seuraavan sadan tai muutaman tuhannen vuoden päästä jätämme tämän paikallisen tähtienvälisen pilven ja kohtaamme erilaisen galaktisen ympäristön", ennustaa David McComas Southwest-tutkimusinstituutista. "Aurinkokunnan liikkuessa pilvestä toiseen [maapallolle saapuvien] kosmisen säteilyn määrä muuttuu", uskoo Priscilla Frisch Chicagon yliopistosta. "Jonain päivänä... http://www.avaruus.fi/uutiset/tahtiharrastus-ja-taivaanilmiot/suomalainen-tahtiharrastaja-kuvasi-kosmisen-kysymysmerkin.htmlWed, 01 Feb 2012 05:00:00 +0200http://www.avaruus.fi/index.php?id=4156Oululainen tähtikuvaaja J.-P. Metsävainio on julkaissut uuden taivaallisen taideteoksen. Kuvassa kysymysmerkin yläkaaren muodostaa emissiosumu NGC 7822, keskiosan Cederblad 214 sekä pisteen sumu Sh2-170. "Etsin sopivaa sommittelua kuvalle ja pyörittäen kameraa. Himmeässä esikatselukuvassa hahmottui yllättäen kysymysmerkin muoto, kun pyöreä emissiosumu Sh2-170 ajautui kuva-alueelle." Kefeuksen tähdistössä sijaitsevat Ced 214 on meistä 2750 valovuoden etäisyydellä ja 40 valovuotta halkaisijaltaan. Hehkuvan kaasusta ja pölystä koostuvan pilven sisällä syntyy parhaillaan uusia tähtiä. "Valitsin sumun kohteeksi, koska alueella on emissiosumun lisäksi runsaasti mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten tiheitä avoimia tähtijoukkoja ja tummia sumuja", kertoo Metsävainio. "Kuvakentän koko on... http://www.avaruus.fi/uutiset/aurinko-planeetat-ja-kuut/marsin-muinaisesta-meresta-loytyi-lisaa-todisteita.htmlTue, 31 Jan 2012 07:00:00 +0200http://www.avaruus.fi/index.php?id=4154Marsia kiertävä Mars Express -luotain on havainnut suuren sedimenttialueen. Tulokset julkaistiin uusimmassa Geophysical Research Letters -lehdessä. Punaisen planeetan tiedetään olleen aikoinaan paljon nykyistä kosteampi paikka. Järvien ja jokien lisäksi tutkijat ovat arvelleet, että naapuriplaneettamme pohjoisella pallonpuoliskolla on joskus saattanut olla kokonainen valtameri. "Vaikka muinaisen meren kehittymisessä ja ympäristöolosuhteissa on monia asioita, joita ei vielä tiedetä, havaintomme tarjoavat vakuuttavan todisteen sen olemassaolosta", Kalifornian yliopiston tutkimuksessa todetaan. Meren ajatellaan lainehtineen noin 3 miljardia vuotta sitten. Yksi meri-hypoteesin suuria kysymysmerkkejä on, minne kaikki vesi on myöhemmin hävinnyt. Mars Express -luotaimen tutkahavainnot ovat... http://www.avaruus.fi/uutiset/miehitetyt-avaruuslennot/nyt-haetaan-osallistujia-mars-lentokokeeseen-havaijille.htmlMon, 30 Jan 2012 07:00:00 +0200http://www.avaruus.fi/index.php?id=4153Uuteen neljän kuukauden mittaiseen marslentosimulaatioon haetaan osallistujia. Valittavan kuuden hengen miehistön on määrä simuloida erityisesti pitkien avaruuslentojen ruokavalion vaikutuksia. Havaijin pääsaaren laavakentille sijoittuvan kokeen järjestävät yhteistyössä Cornellin ja Havaijin yliopistot. "Koe tutkii ruuan valmistusta, yksipuolisen ruokavalion vaikutuksia sekä hajuaistin toimintaa", kerrotaan Havaijin yliopiston sivuilla. "Lisäksi tutkitaan eristyksissä olevaa yhteisöä, joka muistuttaa astronauttijoukkoa pitkällä avaruuslennolla." Moskovassa viime vuonna päättyneessä 520 vuorokautta Mars500-kokeessa osanottajat joutuivat olemaan eristyksissä moduuleissa. Havaijilla testiryhmälle on sen sijaan luvassa jaloittelua ja työskentelyä ulkosalla sovelletut astronauttipuvut... http://www.avaruus.fi/uutiset/astrobiologia/nasan-arseenielama-voi-osoittautua-vaaraksi-loydoksi.htmlSun, 29 Jan 2012 09:00:00 +0200http://www.avaruus.fi/index.php?id=4152Reilu vuosi sitten Nasa ilmoitti löytäneensä bakteerin, joka pystyy tarvittaessa käyttämään fosforin sijaan arseenia DNA:n rakennusmateriaalina. GFAJ-1-bakteerin biokemian uskottiin poikkeavan ratkaisevasti kaikesta aiemmin tunnetusta ja laajentavan elämän mahdollisuuksia muilla taivaankappaleilla. Bakteeri löytyi Kaliforniassa sijaitsevasta arseenipitoisesta Mono-järvestä. Nyt myös muut tutkijat ovat tehneet vastaavia kokeita samoilla bakteereilla. Uusissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ole huomattu merkkejä fosforin korvaantumisesta. "Spektrometrimme havaintokyvyn rajoissa [näiden bakteerien] DNA:ssa ei ole arseenia", raportoi Rosie Redfield Vancouverin yliopistosta. Alkuperäisen löydön tehnyt Felisa Wolfe-Simon uskoo silti vanhojen tulostensa edelleen pätevän. "Niin hyvin kuin... http://www.avaruus.fi/uutiset/eksoplaneetat/kepler-loysi-11-uutta-planeettajarjestelmaa.htmlSat, 28 Jan 2012 08:00:00 +0200http://www.avaruus.fi/index.php?id=4151Nasan Kepler-avaruusteleskooppi on löytänyt 11 uutta planeettajärjestelmää. Näissä on yhteensä 26 varmistettua planeettaa. Kaikki havaitut planeetat ovat erittäin kuumia, sillä ne sijaitsevat lähempänä emotähtiään kuin Venus Aurinkoa. Niiden uskotaankin olevan elämälle sopimattomia. Planeetoista 15 on kooltaan maapallon ja Neptunuksen väliltä, loput suurempia. Monien planeettojen kiertoajat ovat lukkiutuneet. Esimerkiksi viidessä löydetyssä järjestelmässä sisempi planeetta kiertää emotähtensä kahdesti ulomman planeetan tekemän kierroksen aikana. Neljässä tapauksessa ulompi planeetta kiertää emotähden kahdesti sisemmän planeetan kolmea kierrosta kohti. Nyt löydetyistä planeettajärjestelmistä suurimmassa on viisi planeettaa. Ne ovat 1,5-5 kertaa Maan kokoisia, mutta sijaitsevat lähempänä... http://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokunnan-pienkappaleet/bussin-kokoinen-asteroidi-ohittaa-maan-kello-1730.htmlFri, 27 Jan 2012 11:20:00 +0200http://www.avaruus.fi/index.php?id=4150Pieni asteroidi ohittaa tänään Maan harvinaisen läheltä. Halkaisijaltaan noin 11-metrinen 2012 BX34 lentää planeettamme vierestä noin kello 17.30 Suomen aikaa. Etäisyyttä kohteeseen on pienimmillään vain 59 044 kilometriä. Matka vastaa vain noin 17 prosenttia Kuun etäisyydestä, joten ohitus on poikkeuksellisen täpärä. Kohde löytyi toissapäivänä, ja tieto ohituksesta julkaistiin eilen. Asteroidilla ei ole vaaraa törmätä Maahan. Osuessaankin kappale aiheuttaisi korkeintaan erittäin vähäistä paikallista vahinkoa. "Se ei pääsisi ilmakehämme läpi vaikka uskaltaisi yrittääkin", arvioi Nasan Asteroid Watch Twitterissä. Asteroidi kirkastuu noin magnitudiin 14 hiukan ennen lähiohitusta, joten sen voisi havaita sopivissa olosuhteissa harrastajakaukoputkella. Useat tutkimusryhmät ympäri... http://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokunnan-pienkappaleet/vesta-asteroidi-on-tarpeeksi-kylma-sailoakseen-vesijaata.htmlFri, 27 Jan 2012 07:00:00 +0200http://www.avaruus.fi/index.php?id=4147Nasan tutkijat arvioivat, että Vesta-asteroidi on todennäköisesti tarpeeksi kylmä vesijään säilymiselle pitkiä aikoja lähellä sen pintaa. 500 kilometrin läpimittaisen asteroidin pinnan keskilämpötila vaihtelee välillä -150 ja -120 astetta celsiusta. Kylmimmät alueet sijaitsevat Vestan etelänavan alueen muodostavassa kraatterissa. Mistään Vestan pinnalta ei löydy todella kylmiä alueita, sillä asteroidin pyörimisakseli on 27 astetta kallellaan sen kiertorataan nähden. "Vestan napa-alueet ovat keskimäärin kylmempiä kuin sen päiväntasaaja, joten siinä suhteessa ne ovat hyviä paikkoja vesijäälle", arvioi Timothy Stubbs Nasan Goddardin avaruuslentokeskuksesta. "Toisaalta niille paistaa Aurinko pidempiä aikoja yhtäjaksoisesti kesällä, mikä haittaa jään säilymistä. Mikäli vesijäätä esiintyy... http://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokuntaluotaimet/kahdeksan-vuotta-marsissa-tayttyi.htmlThu, 26 Jan 2012 07:00:00 +0200http://www.avaruus.fi/index.php?id=4145Nasan Opportunity-kulkija on viettänyt jo kahdeksan vuotta tutkien naapuriplaneettamme pintaa. Tänä aikana se on ajanut Marsissa jo yli 34 kilometriä. Luotain suunniteltiin tavoitteenaan vain kolmen kuukauden toiminta-aika punaisella planeetalla. Opportunity laskeutui pieneen Eagle-kraatteriin 25. tammikuuta 2004. Kolme viikkoa aiemmin planeetan pinnalle oli saapunut luotaimen kaksonen, nyt jo toimintansa lopettanut Spirit-kulkija. Viime elokuusta asti Opportunity on ollut 22-kilometrisen Endeavour-kraatterin reuna-alueella. Matka luotaimen edelliseltä pidemmältä pysähdyspaikalta, Victoria-kraatterilta, kesti yhteensä kolme vuotta. Marsin vuosi on lähes kahden Maan vuoden mittainen, joten nyt Opportunity kohtaa vasta viidennen Marsin talven. Vähenevän valon ja aurinkopaneelien...