Tähdet ja avaruus – uutiset http://www.avaruus.fi/ Tähdet ja avaruus -lehden uutisia fi-FI Sat, 31 Jul 2010 10:19:17 +0300 Sat, 31 Jul 2010 10:19:17 +0300 TYPO3 60 Uusi virtuaalinen 3D-kartta Marsista julkaistiinhttp://www.avaruus.fi/uutiset/tahtiharrastus-ja-taivaanilmiot/uusi-virtuaalinen-3d-kartta-marsista-julkaistiin.htmlWed, 14 Jul 2010 10:07:55 +0300http://www.avaruus.fi/index.php?id=1330Microsoft on julkaissut yhteistyössä Nasan kanssa Mars-laajennuksen Microsoft  WorldWide Telescopeen. Uusi lisäosio päästää käyttäjän tutkimaan Marsin pinnanmuotoja sekä topografiaprojisoituja huipputarkkoja MRO-luotaimen kuvia planeetan pinnalla. "Nämä uskomattoman tarkat kartat mahdollistavat sen, että suuri yleisö kokee ja voi tutkia Marsia entistä paremmin", luonnehtii Michael Broxton Nasan Amesista. Nyt julkaistuun kuvavalikoimaan kuuluu 74 000 kuvaa Mars Global Surveyor -luotaimelta sekä 13 000 huippuerotuskyvyn kuvaa MRO-luotaimelta. Kaikesta huolimatta vasta pieni osa Marsin pinnasta on kuvattu huipputarkkuudella. Marsin pintaa on päässyt tarkastelemaan aiemminkin kolmiulotteisena esimerkiksi Google Earthin tai Nasa World Windin avulla. Worldwide Telescopen vahvuuksia ovat... Minikuut synnyttävät propellikuvioita Saturnuksen renkaisiinhttp://www.avaruus.fi/uutiset/aurinko-planeetat-ja-kuut/minikuut-synnyttavat-propellikuvioita-saturnuksen-renkaisiin.htmlTue, 13 Jul 2010 09:02:29 +0300http://www.avaruus.fi/index.php?id=1329Saturnukselta on löydetty minikuita, jotka synnyttävät erikoisia muodostelmia planeettaa kiertäviin renkaisiin. Minikuiden löytöön johtaneet kuvat otettiin Cassini-avaruusluotaimella ja ne julkaistiin Astrophysical Journal Letters -lehdessä. Normaalisti näitä noin kilometrin kokoisia kappaleita ei olisi mahdolllista edes havaita.Kulkiessaan Saturnuksen renkaissa ne synnyttävät kuitenkin lentokoneen propellia muistuttavia muodostelmia, jotka paljastavat niiden olemassaolon. Ensimmäiset propellikuviot eli propellerit löydettiin Saturnuksen renkaista muutamia vuosia sitten, ja niitä on tutkittu muun muassa Heikki Salon ryhmässä Oulun yliopistossa. Nyt havaitut propellerit ovat tähän asti suurimpia. Ne ovat muutaman kilometrin levyisiä, mutta jopa useita tuhansia kilometrejä... Ensimmäinen lähikuvaus metallipitoisesta asteroidista onnistui upeastihttp://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokunnan-pienkappaleet/ensimmainen-lahikuvaus-metallipitoisesta-asteroidista-onnistui-upeasti.htmlMon, 12 Jul 2010 08:43:02 +0300http://www.avaruus.fi/index.php?id=1328Metallipitoista asteroidia on tutkittu ensimmäistä kertaa läheltä. ESAn komeettaluotain Rosetta ohitti Lutetia-asteroidin kello 19.10 Suomen aikaa lauantaina. Kuvaus onnistui täydellisesti. Tämä siitä huolimatta, että luotain kiisi 15 kilometriä sekunnista asteroidia vastaan ja itse ohitus oli minuutissa ohi. "Ohituksen kellokoneistoa vastaava tarkkuus on näyttö ESAn jäsenmaiden tutkijoiden ja insinöörien osaamisesta", ESAn tiedejohtaja David Southwood hehkutti. Lutetia on valtava asteroidi, jonka pisin ulottuvuus on peräti 130 kilometriä. "Lutetia on yksi suurista asteroideista, mikä tarkoittaa sen olevan todennäköisesti primitiivisempi eli alkuperäisemmässä tilassa kuin pienemmät", kertoo Rita Schulz. "Tutkimalla sitä voimme saada kuvan siitä, millaisista kappaleista planeetat... Pieni kuu tekee aaltoja Saturnuksen renkaisiinhttp://www.avaruus.fi/uutiset/aurinko-planeetat-ja-kuut/pieni-kuu-tekee-aaltoja-saturnuksen-renkaisiin.htmlSun, 11 Jul 2010 13:08:59 +0300http://www.avaruus.fi/index.php?id=1323Pieni Daphnis-kuu näyttää synnyttäneen selvän aaltokuvion Saturnuksen renkaisiin. Viereinen Cassini-luotaimen otos on ennätystarkka näkymä kyseiseen pikkukuuhun. Kuva otettiin ja lähetettiin maapallolle tällä viikolla. Daphnis kulkee Saturnuksen renkaiden noin 42 kilometriä leveässä Keelerin aukossa. Kuu itse on halkaisijaltaan vain 8 kilometriä. Kuun kiertorata ei ole täydellinen ympyrä, ja siksi Daphniksen etäisyys Saturnukseen vaihtelee 9 kilometrin ja korkeus renkaisiin nähden 17 kilometrin verran. Tutkijat uskovat, että tämä vaihtelu aiheuttaa renkaiden aaltokuvion. Daphnis on melko uusi tuttavuus, sillä se löydettiin vasta vuonna 2005. Ensimmäisissä kuvissa kuu näkyi kuitenkin vain pienenä pisteenä. Suurempi kuva Aiheesta lisää Cassini (englanniksi) Mustalta aukolta löytyi ennätyspitkät suihkuthttp://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/mustalta-aukolta-loytyi-ennatyspitkat-suihkut.htmlSat, 10 Jul 2010 09:00:00 +0300http://www.avaruus.fi/index.php?id=1324Tutkijat ovat löytäneet voimakkaimmat materiasuihkut, joiden on koskaan nähty lähtevän yksittäisestä tähdestä syntyneestä mustasta aukosta. Kaksi vastakkaisiin suuntiin osoittavaa suihkua syntyy, kun kumppanitähdestä putoaa kaasua aukkoon. Samalla musta aukko on puhaltanut jopa tuhannen valovuoden läpimittaisen kuplan kuumaa kaasua. “Suihkujen pituus on uskomaton verrattuna ne synnyttäneen mustan aukon kokoon”, kertoo tutkija Robert Soria ESOn tiedotteessa. ”Jos tämä musta aukko kutistettaisiin jalkapallon kokoon, kumpikin suihku ylettyisi maapallolta Pluton radan taakse.” Tutkijoiden mukaan ainetta on täytynyt suihkuta mustasta aukosta jo ainakin 200 000 vuotta. Kohde sijaitsee 12 miljoonan valovuoden päässä spiraaligalaksi NGC 7793:n laitamilla. Löydöstä kerrottiin tällä viikolla... Meteoriitti putosi 15 metrin päähän katsojastahttp://www.avaruus.fi/uutiset/tahtiharrastus-ja-taivaanilmiot/meteoriitti-putosi-15-metrin-paahan-katsojasta.htmlFri, 09 Jul 2010 08:00:00 +0300http://www.avaruus.fi/index.php?id=1326Brasiliassa sattui kesäkuussa harvinaislaatuinen tapaus, kun päivätulipallosta peräisin oleva meteoriitti putosi vain 15 metrin päähän silminnäkijästä. Tapaus sattui 19. kesäkuuta Varre-Saissa Rio de Janeiron osavaltiossa. Paikallinen mies näki tulipallon ja kuuli sen pamauksen, ennen kuin jotain putosi hänen lähelleen. Silminnäkijä kuvaili ilmassa olleen "vahvan raudan hajun". Hän sanoi nähneensä myös useita muita kappaleita putoavan, mutta ei pystynyt löytämään niitä. Laitumelle pudonnut meteoriitti oli massaltaan noin 600 grammaa. Se tuli alas pienille meteoriiteille tyypillisesti vapaassa pudotusliikkeessä ja olisi osuessaan ollut vaarallinen. Aiheesta Lunar Meteorite Hunters -blogissa Paikallisen tv-kanavan raportti YouTubessa   Hayabusan kapselista löytyi hiukkasiahttp://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokuntaluotaimet/hayabusan-kapselista-loytyi-hiukkasia.htmlThu, 08 Jul 2010 08:00:00 +0300http://www.avaruus.fi/index.php?id=1322Japanilaisen Hayabusa-luotaimen näytteenottokapselin sisältä on löytynyt pieniä pölyhiukkasia. Alus kävi koskettamassa Itokawa-asteroidin pintaa vuonna 2005, joten kyseessä saattavat olla kautta aikojen ensimmäiset asteroidilta kerätyt ja maapallolle tuodut näytteet. Tutkijat eivät kuitenkaan ole vielä ehtineet analysoida löytyneitä hiukkasia. On siis mahdollista, että ne olisivatkin maapallolta peräisin olevaa ainetta, jota olisi päätynyt kapseliin ennen aluksen laukaisua tai kapselin avaamisen yhteydessä. Asian varmistaminen vie luultavasti joitain viikkoja. Emily Lakdawalla Planetary Societystä arvioi hiukkasten olevan erittäin pieniä, vain noin 0,01 millimetrin kokoisia. Hiukkasia on kapselissa yhteensä noin tusinan verran. Aiempi uutinen Hayabusa-luotaimesta Aiheesta lisää... Planck sai valmiiksi ensimmäisen kokotaivaskarttansahttp://www.avaruus.fi/uutiset/kaukoputket-ja-observatoriot/planck-sai-valmiiksi-ensimmaisen-kokotaivaskarttansa.htmlWed, 07 Jul 2010 07:29:12 +0300http://www.avaruus.fi/index.php?id=1321Euroopan avaruusjärjestön Planck-luotain on saanut kuvattua ensimmäisen koko taivaan karttansa. Viime vuonna laukaistu mikroaaltojen aallonpituuksia mittaava Planck skannaa taivasta 1,5 miljoonan kilometrin etäisyydellä Maasta. Euroopan avaruusjärjestö ESA arvioi, että kartoitus ehditään tehdä neljästi Planckin toiminta-aikana vuoden 2012 loppuun mennessä. "Tätä hetkeä varten Planck suunniteltiin", hehkuttaa ESAn David Southwood. "Kuva itsessään ja sen huima laatu ovat kunnianosoitus Planckin rakentaneille ja sitä operoineille insinööreille. Seuraavaksi alkaa sen tieteellinen sadonkorjuu." Nyt julkaistua koko taivaan kuvaa hallitsee siinä violettina näkyvä Linnunrata. Se ja muut etualan kohteet erotetaan kuvankäsittelyllä taustasta ja niistäkin saadaan arvokasta... Raskaiden alkuaineiden syntyteoria kyseenalaistettiinhttp://www.avaruus.fi/uutiset/kosmologia-ja-teoreettinen-fysiikka/raskaiden-alkuaineiden-syntyteoria-kyseenalaistettiin.htmlTue, 06 Jul 2010 08:00:00 +0300http://www.avaruus.fi/index.php?id=1320Kaikkein raskaimmat alkuaineet eivät ehkä olekaan syntyneet supernovien yhteydessä. Tähän nykyteoriat haastavaan näkemykseen päätyi Max Planck -instituutin Thomas Janka kollegoineen. Tulos julkistettiin Physical Review Letters -lehdessä. Alkuräjähdyksessä syntyi vain kahta kevyintä alkuainetta, vetyä ja heliumia. Tähdissä näistä fuusioituu raskaampia alkuaineita. Tavallisilla menetelmillä tähdet voivat kuitenkin tuottaa aineita vain suunnilleen rautaan saakka. Painavammat alkuaineet kuten kulta ja lyijy tarvitsevat siis jonkun muun mekanismin syntyäkseen. Tähän asti supernovaräjähdysten on arveltu pystyvän rakentamaan kaikki loput aineet. Jankan tutkimusten mukaan supernovat eivät kuitenkaan tuota riittävästi raskaiden aineiden muodostamiseen vaadittavia vapaita neutroneita, ja siksi... Rosetta-luotain kohtaa 130-kilometrisen asteroidinhttp://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokuntaluotaimet/rosetta-luotain-kohtaa-130-kilometrisen-asteroidin.htmlMon, 05 Jul 2010 08:20:05 +0300http://www.avaruus.fi/index.php?id=1319Euroopan avaruusjärjestön komeettaluotain Rosetta ohittaa Lutetia-asteroidin tällä viikolla. Lähiohitus on erityisen jännittävä, sillä noin 130-kilometrisestä Lutetiasta ei tiedetä kovin paljon. Rosetta ehtii kuvata asteroidia noin kahden tunnin ajan välimatkan ollessa pienimmillään. Ohilento koittaa 10. heinäkuuta kello 18.45 Suomen aikaa. Rosetta viuhahtaa asteroidin ohi noin 3 200 kilometrin etäisyydeltä 15 kilometrin sekuntinopeudella. Ensimmäisiä kuvia odotetaan saataville jo samana iltana. Lutetian halkaisijaksi on ennakoitu 134 kilometriä, mutta arviossa voi olla heittoa jopa kymmeniä kilometrejä. Erityisesti tutkijoita kiinnostaa asteroidin koostumuksen tarkka määrittäminen spektroskooppihavainnoista. Lutetian uskotaan olevan metallipitoinen kappale, joka on osa aiemmin...