http://www.avaruus.fi/ Tähdet ja avaruus -lehden uutisia fi-FI Tue, 07 Feb 2012 11:03:03 +0200 Tue, 07 Feb 2012 11:03:03 +0200 TYPO3 60 http://www.avaruus.fi/uutiset/tahtiharrastus-ja-taivaanilmiot/sveitsilainen-kuvaaja-koosti-tammikuun-lopun-revontulista-videon.htmlTue, 07 Feb 2012 07:00:00 +0200http://www.avaruus.fi/index.php?id=4165Tammikuun lopulla koettiin pohjoisilla leveysasteilla pitkästä aikaa näyttäviä revontulia. Sveitsistä kotoisin oleva Christian Mülhauser kokosi Pohjois-Norjassa, lähellä Suomen rajaa ottamistaan kuvista videon. "Viime viikolla olin Norjassa kuvaamassa revontulia. Tällä kertaa olin erittäin onnekas, sillä taivaalla oli paljon aktiivisuutta etenkin 24. tammikuuta", Mülhauser kirjoittaa. Sama 24.1.-25.1. yön revontulinäytelmä havaittiin myös Suomessa aina Tampere-Mikkeli-linjalle asti, kuten Taivaanvahdin kartta osoittaa. Juuri edeltävänä päivänä Auringossa oli tapahtunut koronan massapurkaus. Sen seurauksena varautuneiden hiukkasten pilvi osui Maan magneettikenttään aiheuttaen Suomessakin laajalti havaitun revontulimyrskyn. "Kahtena ensimmäisenä päivänä minulla oli ongelmia jäätyvien... http://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/hubble-kuvasi-kirkkaimman-painovoimalinssin-venyttaman-galaksin.htmlMon, 06 Feb 2012 05:00:00 +0200http://www.avaruus.fi/index.php?id=4164Hubble-avaruusteleskooppi on kuvannut kirkkaimman tunnetun painovoimalinssin suurentaman galaksin. Viime viikolla julkaistussa kuvassa yksittäinen kaukainen galaksi on venynyt lähes 90 kulma-asteen kaareksi. Valoa taittavan painovoimalinssin muodostaa kuvan keskellä oleva galaksijoukko. Oheisessa kuvassa yläoikealla näkyvä venynyt yksittäinen galaksi sijaitsee arviolta 10 miljardin valovuoden etäisyydellä. Sen venymisen aiheuttaa keskellä galaksijoukko RCS2 032727-132623, joka sijaitsee matkan puolivälissä eli 5 miljardin valovuoden päässä. Painovoimalinssin ansiosta kaukaista galaksia pystytään tutkimaan paljon tarkemmin kuin muuten olisi mahdollista. Tutkimusta hankaloitti kuitenkin sen kuvan vääristyminen, joka täytyi korjata mallinnuksen avulla. Analyysin mukaan galaksissa on kolme... http://www.avaruus.fi/uutiset/aurinko-planeetat-ja-kuut/io-hallitsee-jupiterin-revontulia.htmlSun, 05 Feb 2012 09:00:00 +0200http://www.avaruus.fi/index.php?id=4163Io-kuun vulkaaniset purkaukset määräävät Jupiterin revontulien voimakkuuden. Tutkimus aiheesta julkaistiin Geophysical Research Letters -lehdessä. Omalla planeetallamme revontulet syntyvät, kun Auringosta lähteneet sähköisesti varautuneet hiukkaset osuvat ilmakehään. Maapallolla on siis totuttu siihen, revontulien näkyminen on kiinteästi sidoksissa Auringon hiukkaspurkauksiin. Jupiterilla sen sijaan on molemmilla navoillaan pysyvät revontulirenkaat. Näiden syntytapa on sama kuin maapallolla, mutta varautuneiden hiukkasten on uskottu tulevan lähitähtemme sijaan Jupiteria kiertävästä vulkaanisesta Io-kuusta. Io kun voi sylkeä purkauksillaan avaruuteen jopa tuhat kiloa rikkia sekunnissa. Auringon on silti ajateltu säätelevän Jupiterin revontulien voimakkuutta aurinkotuulen avulla. Uusien... http://www.avaruus.fi/uutiset/maa-ja-lahiavaruus/nasan-suomi-npp-satelliitti-kuvasi-koko-maapallon.htmlSat, 04 Feb 2012 09:00:00 +0200http://www.avaruus.fi/index.php?id=4162Maapalloa tarkkaileva Suomi NPP -satelliitti on ottanut kuvaparin kotiplaneetastamme. Lokakuussa Maan kiertoradalle laukaistu satelliitti on saanut nimensä amerikansuomalaiselta Verner E. Suomelta (1915-1995). Wisconsinin yliopistossa työskennellyttä Suomea on kutsuttu satelliitteja hyödyntävän meteorologian isäksi. Nyt julkaistut kuvat muistuttavat jossain määrin Kuussa vuonna 1972 käyneiden Apollo 17 -astronauttien ottamia. Alkuperäistä Blue Marble -nimellä tunnettua kuvaa on kehuttu kauneimmaksi näkymäksi planeetastamme. Jos maapallo olisi koripallon kokoinen, Suomi NPP -satelliitti kiertäisi sitä noin 1,5 senttimetrin korkeudella pinnasta. Tässä mittakaavassa Kuu sijaitsisi yli 7 metrin päässä pallosta. Siinä missä Kuuhun matkanneet astronautit pystyivätkin kuvaamaan planeettamme... http://www.avaruus.fi/uutiset/eksoplaneetat/elamanvyohykkeen-planeetta-loytyi-vain-22-valovuoden-paasta.htmlFri, 03 Feb 2012 07:00:00 +0200http://www.avaruus.fi/index.php?id=4161Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt toistaiseksi lähimmän eksoplaneetan, joka voisi pintalämpötilansa perusteella ylläpitää elämää. Tutkimus ilmestyy Astrophysical Journal Letters -julkaisussa ja perustuu ESOn teleskoopeilla sekä Keck-teleskoopilla tehtyihin havaintoihin. Nyt löydetty Gliese 667Cc-planeetta kiertää kotitähteään 28 vuorokauden kiertoajalla. Sitä pidetään elämälle suotuisana, koska se on oikealla etäisyydellä, jotta sen pinnalla voisi esiintyä vettä nestemäisenä. Planeetan arvioidaan olevan massaltaan vähintään 4,5-kertainen Maahan verrattuna. Massastaan johtuen sillä ei välttämättä olisi mannerliikuntoja. Planeetan todellinen soveltuvuus elämälle riippuisi paljon myös muista tekijöistä, kuten kaasukehän tyypistä, eikä niitä vielä tunneta Gliese 667Cc:ltä. Tähti... http://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/aurinkokunta-on-syvalla-tahtienvalisen-hiukkaspilven-sisalla.htmlThu, 02 Feb 2012 07:00:00 +0200http://www.avaruus.fi/index.php?id=4157Linnunradassa on lukuisia eri nopeuksilla liikkuvia hiukkaspilviä. Tähän asti aurinkokunnan on ajateltu sijaitsevan erään tällaisen pilven reunamilla. IBEX-avaruusteleskoopin tekemien havaintojen perusteella olemme kuitenkin paljon luultua syvemmällä pilven sisällä. Tutkijat eivät ole varmoja milloin aurinkokunta siirtyi pilven sisäpuolelle, mutta se on voinut tapahtua korkeintaan 45 000 vuotta sitten. "Jossain vaiheessa seuraavan sadan tai muutaman tuhannen vuoden päästä jätämme tämän paikallisen tähtienvälisen pilven ja kohtaamme erilaisen galaktisen ympäristön", ennustaa David McComas Southwest-tutkimusinstituutista. "Aurinkokunnan liikkuessa pilvestä toiseen [maapallolle saapuvien] kosmisen säteilyn määrä muuttuu", uskoo Priscilla Frisch Chicagon yliopistosta. "Jonain päivänä... http://www.avaruus.fi/uutiset/tahtiharrastus-ja-taivaanilmiot/suomalainen-tahtiharrastaja-kuvasi-kosmisen-kysymysmerkin.htmlWed, 01 Feb 2012 05:00:00 +0200http://www.avaruus.fi/index.php?id=4156Oululainen tähtikuvaaja J.-P. Metsävainio on julkaissut uuden taivaallisen taideteoksen. Kuvassa kysymysmerkin yläkaaren muodostaa emissiosumu NGC 7822, keskiosan Cederblad 214 sekä pisteen sumu Sh2-170. "Etsin sopivaa sommittelua kuvalle ja pyörittäen kameraa. Himmeässä esikatselukuvassa hahmottui yllättäen kysymysmerkin muoto, kun pyöreä emissiosumu Sh2-170 ajautui kuva-alueelle." Kefeuksen tähdistössä sijaitsevat Ced 214 on meistä 2750 valovuoden etäisyydellä ja 40 valovuotta halkaisijaltaan. Hehkuvan kaasusta ja pölystä koostuvan pilven sisällä syntyy parhaillaan uusia tähtiä. "Valitsin sumun kohteeksi, koska alueella on emissiosumun lisäksi runsaasti mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten tiheitä avoimia tähtijoukkoja ja tummia sumuja", kertoo Metsävainio. "Kuvakentän koko on... http://www.avaruus.fi/uutiset/aurinko-planeetat-ja-kuut/marsin-muinaisesta-meresta-loytyi-lisaa-todisteita.htmlTue, 31 Jan 2012 07:00:00 +0200http://www.avaruus.fi/index.php?id=4154Marsia kiertävä Mars Express -luotain on havainnut suuren sedimenttialueen. Tulokset julkaistiin uusimmassa Geophysical Research Letters -lehdessä. Punaisen planeetan tiedetään olleen aikoinaan paljon nykyistä kosteampi paikka. Järvien ja jokien lisäksi tutkijat ovat arvelleet, että naapuriplaneettamme pohjoisella pallonpuoliskolla on joskus saattanut olla kokonainen valtameri. "Vaikka muinaisen meren kehittymisessä ja ympäristöolosuhteissa on monia asioita, joita ei vielä tiedetä, havaintomme tarjoavat vakuuttavan todisteen sen olemassaolosta", Kalifornian yliopiston tutkimuksessa todetaan. Meren ajatellaan lainehtineen noin 3 miljardia vuotta sitten. Yksi meri-hypoteesin suuria kysymysmerkkejä on, minne kaikki vesi on myöhemmin hävinnyt. Mars Express -luotaimen tutkahavainnot ovat... http://www.avaruus.fi/uutiset/miehitetyt-avaruuslennot/nyt-haetaan-osallistujia-mars-lentokokeeseen-havaijille.htmlMon, 30 Jan 2012 07:00:00 +0200http://www.avaruus.fi/index.php?id=4153Uuteen neljän kuukauden mittaiseen marslentosimulaatioon haetaan osallistujia. Valittavan kuuden hengen miehistön on määrä simuloida erityisesti pitkien avaruuslentojen ruokavalion vaikutuksia. Havaijin pääsaaren laavakentille sijoittuvan kokeen järjestävät yhteistyössä Cornellin ja Havaijin yliopistot. "Koe tutkii ruuan valmistusta, yksipuolisen ruokavalion vaikutuksia sekä hajuaistin toimintaa", kerrotaan Havaijin yliopiston sivuilla. "Lisäksi tutkitaan eristyksissä olevaa yhteisöä, joka muistuttaa astronauttijoukkoa pitkällä avaruuslennolla." Moskovassa viime vuonna päättyneessä 520 vuorokautta Mars500-kokeessa osanottajat joutuivat olemaan eristyksissä moduuleissa. Havaijilla testiryhmälle on sen sijaan luvassa jaloittelua ja työskentelyä ulkosalla sovelletut astronauttipuvut... http://www.avaruus.fi/uutiset/astrobiologia/nasan-arseenielama-voi-osoittautua-vaaraksi-loydoksi.htmlSun, 29 Jan 2012 09:00:00 +0200http://www.avaruus.fi/index.php?id=4152Reilu vuosi sitten Nasa ilmoitti löytäneensä bakteerin, joka pystyy tarvittaessa käyttämään fosforin sijaan arseenia DNA:n rakennusmateriaalina. GFAJ-1-bakteerin biokemian uskottiin poikkeavan ratkaisevasti kaikesta aiemmin tunnetusta ja laajentavan elämän mahdollisuuksia muilla taivaankappaleilla. Bakteeri löytyi Kaliforniassa sijaitsevasta arseenipitoisesta Mono-järvestä. Nyt myös muut tutkijat ovat tehneet vastaavia kokeita samoilla bakteereilla. Uusissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ole huomattu merkkejä fosforin korvaantumisesta. "Spektrometrimme havaintokyvyn rajoissa [näiden bakteerien] DNA:ssa ei ole arseenia", raportoi Rosie Redfield Vancouverin yliopistosta. Alkuperäisen löydön tehnyt Felisa Wolfe-Simon uskoo silti vanhojen tulostensa edelleen pätevän. "Niin hyvin kuin...