Tämä on vähän samanlainen kysymys kuin jos haluttaisiin löytää maailman pienin jättiläinen! Pienimmät tunnetut mustat aukot ovat supernovaräjähdyksessä luhistuneita kaksoistähtiä. Toinen tähti jatkaa yhä elämäänsä, mutta erilaisista havainnoista voimme päätellä, että sitä kiertää pieni ja painava, melkein näkymätön, seuralainen.

Jos seuralaisen massaksi arvioidaan enemmän kuin 3-4 Auringon massaa, se ei voi olla valkoinen kääpiö eikä neutronitähti. Mitä painavammaksi tähti punnitaan, sitä varmemmin kyseessä on musta aukko. Ja koska massan arviointi on hankalaa, virheet ovat suuria, ja keveimmät listoilta löytyvät musta aukko -kandidaatit eivät ehkä loppujen lopuksi olekaan mustia aukkoja vaan neutronitähtiä.

Varmasti tunnistetuksi mustaksi aukoksi voisi tarjota vaikkapa Joutsenen tähtikuvion röntgenkaksoistähteä Cyg X-1. Sen luhistuneen tähden massaksi on arvioitu kymmenkunta Auringon massaa, virherajojen puitteissakin turvallisesti yli neutronitähden suurimman mahdollisen massan.

Cyg X-1 on myös siitä mukava kohde, että sen voi nähdä jo pienellä kaukoputkellakin. Ei tosin itse mustaa aukkoa, vaan kaksoistähden toisen komponentin, yhdeksättä suuruusluokkaa olevan B-spektriluokan jättiläistähden. Valopisteen viereen voi sitten kuvitella pienen reiän maailmankaikkeudessa.

Esko Valtaoja
Professori
Turun yliopiston Tuorlan observatorio

Lähde: Tähdet ja avaruus -lehti 2/2006