Alkuräjähdyksessä syntyi noin 25 prosenttia heliumia. Loput 75 prosenttia oli lähes kokonaan vetyä. Muita alkuaineita syntyi sitten tähdissä (ja jonkin verran myös tähtienvälisessä aineessa kosmisten säteiden vaikutuksesta).

Muun kuin vedyn ja heliumin osuus jostain aineesta kertoo, kuinka paljon kyseistä materiaa on prosessoitu alkuräjähdyksen jälkeen. Tähän tarkoitukseen tarvitaan jokin termi kuvaamaan kaikkia muita alkuaineita. Siksi on päädytty käyttämään ilmaisua metallit.

Näin on ehkä siksi, että vedystä ja heliumista seuraavat alkuaineet, litium ja beryllium, ovat metalleja, vaikka useat muut tavallisista tähdissä ja tähtienvälisessä aineessa esiintyvistä alkuaineista, kuten hiili, typpi ja happi, eivät oikeasti olekaan metalleja.

Määritelmä on siis: kaikki muut alkuaineet paitsi vety ja helium ovat tähtitieteessä metalleja. Tavallisimmin tämä käytäntö esiintyy ilmaisussa metallisuus (englanniksi metallicity), joka viittaa siihen, paljonko näitä muita aineita on. Alkuräjähdyksessä syntyi muita alkuaineita vain noin miljardisosa (pääasiassa litiumia), mikä on niin vähän, ettei siitä tarvitse tässä yhteydessä välittää.

Hannu Kurki-Suonio
Dosentti
Helsingin yliopiston fysiikan laitos