Marsin joenuomat saattoivat syntyä kylmällä ja kuivalla aikakaudella

Brownin yliopiston tutkijat pitävät mahdollisena, että Marsin pinnan virtausuomat ovat syntyneet nykyisen kaltaisten olosuhteiden vallitessa. Jäätiköiden jaksottainen sulaminen voisi riittää luomaan tarpeeksi vettä havaittujen joenuomien ja järvenpohjien syntymiseen.

"Etelämantereen kuivissa laaksoissa lämpötilan vaihtelu on riittävä luomaan ja ylläpitämään järviä, vaikka vuotuinen keskilämpötila onkin selvästi jäätymispisteen alapuolella", huomauttaa Ashley Palumbo Brownin yliopistosta. "Halusimme selvittää, olisiko sama mahdollista myös muinaisessa Marsissa."

Palumbon tutkimus keskittyy "kylmän ja kuivan" Marsin olosuhteisiin vastakohtana "märän ja lämpimän" muinaisen Marsin hypoteesille. Veden tuoreita virtausjälkiä on pienessä mittakaavassa löytynyt Marsista viime vuosinakin.

Tutkijat hyödynsivät modernia ilmastomallia, jossa Marsin kaasukehän oletettiin koostuneen hiilidioksidista, kuten nykyäänkin. Malli otti huomioon myös Auringon nykyistä pienemmän säteilytehon miljardeja vuosia sitten. Tärkeä osa mallia olivat planeetan radan elliptisyys sekä akselin kallistuskulma.

Kokeilemalla erilaisia parametrejä löytyivät sopivat olosuhteet jääpeitteelle ja sen sulamiselle eteläisellä ylänköalueella noin neljä miljardia vuotta sitten. Suurimman osan virtausuomista arvioidaan muodostuneen noihin aikoihin.

Vallalla olevan näkemyksen mukaan muinaisella Marsilla oli paljon nykyistä paksumpi kaasukehä. Kasvihuoneilmiön ansiosta myös keskilämpötila olisi ollut nykyistä korkeampi. Planeetalla arvioidaan myös olleen laaja pohjoinen valtameri.

Parhaillaan Marsia kiertävän MAVEN-luotaimen päätarkoituksena on tutkia planeetan kaasukehää ja sen hupenemista avaruuteen. Havaintojen toivotaan auttavan planeetan historian selvittämisessä.

Aiheesta lisää Brownin yliopisto (englanniksi)