Vallitsevan teorian mukaan Jupiterin ja Marsin välissä sijaitseva asteroidivyöhyke oli aurinkokunnan muinaisuudessa huomattavasti ruuhkaisempi. Jupiterin painovoima viskoi aikojen kuluessa suurimman osan asteroideista muualle tai kokonaan ulos aurinkokunnastamme ja siksi tänä päivänä vain noin yksi prosentti sen materiaalista on jäljellä.      

Sean Raymond ja Andre Izidoro Bordeauxin yliopistosta kääntävät tutkimuksessaan tämän kuvan nurinpäin.

He ehdottavat, että alun perin asteroidivyöhykkeen kohdalla oli vain tyhjää avaruutta, joka alkoi pikkuhiljaa täyttyä planeetoilta tulevista kappaleista.

Heidän mukaansa ajatusta tukee se, että vyöhykkeen sisäosan asteroidien koostumus vastaa sen sisäpuolella olevia kiviplaneettoja, kun taas ulko-osan asteroidit ovat suuremmalla hiilipitoisuudellaan lähempänä ulkopuolella olevia kaasuplaneettoja.

Ylimääräinen materiaali näistä vielä muodostumassa olevista planeetoista siirtyi tyhjälle alueelle ja muodosti asteroidivyöhykkeen. 

Raymond ja Izidoro tekivät myös simulaatioita varhaisesta aurinkokunnasta. Niiden perusteella asteroidivyöhykkeen synty täyttymällä voisi olla mahdollinen. Kaksikko aikoo jatkaa todisteiden etsimistä testatakseen mallin kestävyyttä.

Aiheesta lisää phys.org (englanniksi)