"Tämä on suuri uusi jako planeettojen sukupuussa ja verrattavissa havaintoon, että nisäkkäät ja liskot ovat erillisiä haaroja elämän puussa", uskoo Andrew Howard Caltechin yliopistosta.

Astronomical Journal -lehdessä julkaistun uuden tutkimuksen mukaan galaksimme suosii kahdenlaisia planeettoja: kiviplaneettoja, joiden koko on korkeintaan 1,75 maapallon massaa, sekä 2–3,5 maapallon massaisia kaasun verhoamia mini-Neptunuksia.

Linnunradassa syntyy vain harvoin planeettoja, jotka olisivat näiden kahden pääluokan välissä.

Tarkkaa syytä tähän jakoon ei vielä tiedetä. Hämmästyttävää on myös se, miten yleisiä mini-Neptunukset lopulta ovat.

"Aurinkokunnassamme ei ole planeettoja, jotka ovat kooltaan Maan ja Neptunuksen välistä", toteaa Erik Petigura Caltechista. "Yksi Kepler-teleskoopin suurista yllätyksistä oli, että lähes jokaisella tähdellä on vähintään yksi maapalloa suurempi, mutta Neptunusta pienempi planeetta. Haluaisimme todella tietää, millaisia nämä arvoitukselliset planeetat ovat ja miksi niitä ei ole aurinkokunnassamme."

Pienten planeettojen jakautuminen kahteen luokkaan selvisi, kun tähtitieteilijät ottivat 2 000 Kepler-teleskoopin löytämää planeettaa ja tutkivat niiden emotähtiä vuosien ajan saadakseen planeetoille tarkemmat kokoarviot.

Näiden kahden haaran lisäksi planeettojen sukupuu sisältää myös kaasujättiläisten luokan.

Aiheesta lisää Caltech (englanniksi)