Marsin suurten törmäysten välillä saattoi olla 400 miljoonan vuoden tauko

Yhdysvaltalaistutkijat ovat arvioineet Marsin suurimpien törmäyskraattereiden syntyajankohtia. Ryhmä pitää mielenkiintoisena 400 miljoonan vuoden taukoa isoissa törmäyksissä.

"Uudet tulokset paljastavat, että Marsin törmäyshistoria seuraa suurelta osin Kuun, asteroidivyöhykkeen ja Merkuriuksen törmäyshistoriaa", kuvailee Bill Bottke Nasasta.

Kaikkialla aurinkokunnan sisäosissa koettiin suuren asteroidipommituksen jakso karkeasti neljä miljardia vuotta sitten. Monet suurista kraattereista syntyivät tuona aikana. Sen ja aurinkokunnan syntyvaiheen törmäysten väliin jää pitkä ajanjakso, jona isoja törmäyksiä ei juurikaan tapahtunut.

Tutkijoita kiinnosti erityisesti Marsin pohjoinen alanko, joka saattaa olla valtava törmäyskraatteri. Borealis-kraatteri olisi leveydeltään Marsin halkaisijaa suurempi.

"Aiemmat tutkimukset arvioivat Hellaksen, Isidiksen ja Argyren kraatterien olevan 3,8–4,1 miljardia vuotta vanhoja", Bottke kertoo. "Me argumentoimme, että Borealiksen ikä pystytään päättelemään Marsista peräisin olevista törmäyskappaleista, jotka saapuivat lopulta maapallolle. Näiden Mars-meteoriittien ikä on lähes 4,5 miljardia vuotta, eli ne ovat melkein yhtä vanhoja kuin planeetta itsessään."

Pohjoisen alangon arvioidaan olleen suuren valtameren peitossa kenties kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia noin 3,5–4,0 miljardia vuotta sitten. Valtameri saattoi kattaa laajimmillaan jopa kolmanneksen planeetasta. Suurin osa vedestä todennäköisesti pakeni ohenevan kaasukehän mukana avaruuteen, mutta osa hautautui jäänä planeetan kerrostumiin.

Aiheesta lisää SwRI (englanniksi)