Nykyisellä radalla ratakierros kestää peräti 53 Maan vuorokautta. Alkuperäisellä tavoiteradalla se olisi ollut vain 14 vuorokautta. Tärkeimmät tiedemittaukset ajoittuvat lähiohituksiin, joita nyt saadaan tehtyä vähemmän.

Ensimmäisen kerran siirtymistä lykättiin lokakuussa ja toisen kerran joulukuussa. Jättämällä luotaimen nykyiselle radalle Nasa pelaa varman päälle. 

Syynä ovat luotaimen rakettimoottorin käyttämiseen liittyvät riskit, jotka johtuvat paineistukseen käytettävän heliumjärjestelmän venttiileistä.

"Yksityiskohtaisessa harkinnassa tutkimme useita eri skenaarioita, joissa luotain jäisi lyhyemmän kiertoajan radalle, mutta moottorin käyttö voisi aiheuttaa vähemmän halutun radan", kommentoi Junon projektijohtaja Rick Nybakken.

"Päätelmä on, että moottoripoltto edustaa riskiä luotaimen tiedetavoitteille", Nybakken muotoilee.

Nasa haluaa tietenkin nähdä ratkaisussa positiivisiakin puolia. Juno käy nykyisellä radallaan harvemmin Jupiterin säteilyvyöhykkeiden läpi. Luotaimen komponenttien säteilykestoa on pidetty aluksen toimintaa eniten rajoittavana tekijänä. Tavoitteena on pitää luotain toimintakuntoisena heinäkuuhun 2018 asti.

Juno saapui Jupiterin kiertoradalle heinäkuun alussa. Sen päätehtävänä on luodata kaasuplaneetan sisäistä rakennetta ja tutkia planeetan magneettikenttää.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)