Muinaiseen Maahan törmänneet kappaleet muuttivat Kuun kiertorataa

Kaveh Pahlevan ja Alessandro Morbidelli ranskalaisesta Côte d’Azurin yliopistosta ovat kehittäneet uuden mallin selittämään kiertolaisemme Kuun kaltevaa kiertorataa.

Nykykäsityksen mukaan Kuu syntyi, kun Marsin kokoluokkaa ollut kappale iskeytyi muinaiseen Maahan noin 4,5 miljardia vuotta sitten. Kuu muodostui materiasta, jonka kyseinen törmäys heitti maapallon kiertoradalle.

Jos näin on tosiaan tapahtunut, silloin Kuun olisi alkujaan pitänyt kulkea samassa tasossa Maan ratatason kanssa. Kiertolaisemme nykyinen rata kuitenkin poikkeaa tästä 5 astetta.

Useita kilpailevia teorioita on esitetty selittämään kaltevaa kiertorataa, mutta niissä kaikissa on omat ongelmansa. Nyt Pahlevan ja Morbidelli ovat tietokonesimulaatioiden avulla todistaneet, että Kuun läheltä kulkeneet suuret kappaleet ovat voineet painovoimallaan kallistaa kiertolaisemme radan.

Selitys saattaa kuulostaa kaukaa haetulta. Aurinkokunnassa tiedetään kuitenkin taivaltaneen lukuisia suuria kappaleita silloin, kun planeetat olivat vasta muodostuneet.

Lisäksi näiden kappaleiden tiedetään törmänneen Maahan. Esimerkiksi kullan ja platinan kaltaisia metalleja ei pitäisi löytyä maapallon pinnalta, sillä niiden olisi kuulunut vajota planeettamme ytimeen, kun Maa syntyi.

Metallien onkin täytynyt saapua tänne vasta myöhemmin niiden samojen törmääjien tuomina, jotka Pahlevanin ja Morbidellin mallissa siirsivät Kuun paikoiltaan.

Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)