Muinainen Maa oli väriltään kalpean oranssi

Maan varhainen kaasukehä oli varsin erilainen kuin nykyään.

Kotiplaneettamme arvellaan olleen kalpean oranssin usvan peittämä 2,5 miljardia vuotta sitten. Utu johtui metaanimolekyyleistä, joita Auringon valo hajotti monimutkaisiksi hiilivedyiksi.

Jos vierasta tähteä kiertävää planeettaa ympäröi samanlainen utuinen kaasukehä kuin varhaista maapalloa, se saattaa olla merkki elinkelpoisuudesta tai jopa elämästä. Väite perustuu viime viikolla Amerikan tähtitieteilijöiden kokouksessa Marylandissa esiteltyyn tutkimukseen.

"Usvaiset maailmat näyttävät olevan yleisiä sekä aurinkokunnassamme että niiden eksoplaneettojen joukossa, joita olemme tähän mennessä tutkineet", toteaa Giada Arney Washingtonin yliopistosta. "Globaalin usvan peittämän maapallon ajatteminen auttaa vertaamaan kotiplaneettaamme näihin muihin maailmoihin, ja tässä tapauksessa usva voi jopa olla merkki elämästä."

Uudet teleskoopit ovat lähitulevaisuudessa antamassa tutkijoille kunnolliset työkalut vieraita tähtiä kiertävien planeettojen kaasukehien analysointiin. Tätä varten tutkijat kehittävät jo nyt erilaisia malleja ja simulaatioita siitä, millaiset havainnot todella olisivat viitteitä elämästä.

Elämän synnystä täällä maapallolla kerrotaan myös joulukuun alussa ilmestyvässä Tähdet ja avaruus -lehdessä.

Aiheesta lisää Washingtonin yliopisto (englanniksi)