Eräiden kvanttigravitaatioteorioiden mukaan maailmankaikkeus ei ole täysin tasainen vaan muistuttaa vaahtoa, jossa niin sanottu Planckin pituus on pienin mahdollinen mittayksikkö. Kaikki universumissa olisi siis vähintään yhden Planckin pituuden kokoista.

Kyseinen mitta on kuitenkin niin lyhyt, alle biljoonasbiljoonasosan vetyatomin halkaisijasta, ettei sen olemassaoloa ole pystytty todistamaan nykytekniikalla.

Aika-avaruuden vaahtomaisuus asettaisi rajoituksia sille, kuinka tarkasti erittäin suuria etäisyyksiä voidaan mitata. Tämä johtuu siitä, että fotonit voivat vuorovaikuttaa avaruuden rakenteen kanssa ja hajaantua jonkin verran.

Nyt tutkijat onnistuivat todistamaan, ettei fotonien vuorovaikutus aika-avaruuden vaahdon kanssa ole samalla tapaa satunnaista kuin esimerkiksi valon hajoaminen sumussa. Myös niin sanottu holografinen malli ei näytä sopivan nyt saatuihin mittauksiin.

"Havaitsimme että mittauksemme voivat sulkea pois kaksi erilaista mallia aika-avaruuden vaahtomaisuudesta", toteaa Jack Ng North Carolinan yliopistosta. "Aika-avaruus on vähemmän vaahtomainen kuin mitä eräät teoriat ennustavat."

Samalla saatiin raja maailmankaikkeuden minimitasaisuudelle. Pienimmän pituuden täytyy olla ainakin 1 000 kertaa pienempi kuin vetyatomin ydin.

Aiheesta lisää Chandra (englanniksi)