Erään nyt julkaistun tutkimuksen mukaan pyrstötähden massa on noin kymmenentuhatta miljardia kilogrammaa ja keskitiheys vastaa suunnilleen korkin tiheyttä. Pyrstötähti voisi siis maapallolla kellua veden pinnalla, koska on sitä paljon harvempaa.

Komeetta myös menettää massaansa 4 miljardia kiloa jokaisen 6,5 vuotta kestävän ratakierroksensa aikana. Massa vastaa Gizan suurta pyramidia.

Toinen tutkimus kuvailee ainoaa pyrstötähden pinnalta löytynyttä railoa. Komeetan ytimen niskan alueella sijaitseva murtuma on noin kilometrin pituinen ja muutaman metrin levyinen. Edelleen on silti mysteeri, onko pyrstötähti alkujaan muodostunut kahden erillisen kappaleen yhdistyttyä.

Suomalaisryhmä puolestaan pystyi arvioimaan, että komeetalta on karannut vettä noin kilogramma sekunnissa.

"Olimme hämmästyneitä siitä, että komeetasta suihkunnut vesihöyry pystyi häiritsemään aurinkotuulta merkittävästi, vaikka komeetta on vielä kaukana Auringon lämmöstä", kertoo Esa Kallio Aalto-yliopistosta (aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä 2/2015).