Churyumov-Gerasimenko-pyrstötähden vesi on odotettua raskaampaa

Rosetta-luotaimen mittaukset pyrstötähti Churyumov-Gerasimenkon vedestä ovat osin yllättäviä.

Komeetan vesi on isotooppijakaumaltaan selvästi raskaampaa kuin Maan valtamerien vesi. Löytö on tärkeä, kun selvitetään maapallon valtamerten alkuperää.

Tutkimus aiheesta ilmestyi keskiviikkona Science-lehdessä.

"Tämä yllättävä löytö voi viitata Jupiter-perheen komeettojen olevan useasta eri alkulähteestä. Ehkä ne muodostuivat laajemmilla alueilla nuoressa aurinkokunnassa kuin aiemmin luulimme", arvioi Kathrin Altwegg Rosettan ROSINA-instrumentin tiimistä.

Vedyn tavallisen neutronittoman isotoopin sekä yhden neutronin sisältävän deuteriumin suhteen vertailu paljastaa, että deuteriumia on Rosettan kohdekomeetassa suhteellisesti enemmän kuin yhdessäkään aiemmin mitatussa.

Maan valtameriin verrattuna deuteriumia on 3,5 kertaa enemmän eli vesi on jonkin verran raskaampaa kuin Maan vesi. Tämä on yllättävää, sillä Jupiter-perheen komeetta Hartley 2:n veden mitattiin olevan koostumukseltaan lähes täsmälleen samanlaista kuin Maan veden.

Maapallon muodostuessa sen alkuperäisen veden uskotaan höyrystyneen pois korkean lämpötilan ja kosmisten törmäysten seurauksena. Nykyinen vesi on myöhempää perua, todennäköisesti asteroidi- ja komeettatörmäysten tuomaa. Mittaukset auttavat selvittämään, miten suuri osa vedestä on peräisin mistäkin kappaletyypistä.

Aiheesta lisää ESA (englanniksi)