30-50 prosenttia maapallon vesimolekyyleistä on todennäköisesti muodostunut ennen Aurinkoa ja planeettoja. Uusi tutkimus perustuu veden isotooppijakauman analyysiin ja tietokonesimulaatioihin. Vielä nykyäänkin komeettojen ja Maan valtamerten vedessä on suhteessa enemmän raskasta vetyä kuin Auringossa.Michiganin yliopiston johtama tutkimus aiheesta ilmestyi Science-lehdessä."Kemia kertoo meille, että Maa sai vettä lähteestä, joka oli hyvin kylmä - vain kymmeniä asteita absoluuttisen nollan yläpuolella", kertoo Ted Bergin Michiganin yliopistosta. "Auringosta ei vastaavia 'sormenjälkiä' löydy."Veden synty on aiheuttanut historiallisesti kiistelyä. Yhden hypoteesin mukaan se joko muodostui planeettojen kanssa samaan aikaan kaasun ja pölyn pilvestä. Toinen mahdollisuus on veden aiempi synty muinaisesta kylmästä molekyylipilvestä, josta myöhemmin tiivistyi Aurinko sekä planeetat muodostanut protoplanetaarinen kiekko. Tämä tutkimus valottaa syntytapojen jakaumaa.Tutkimuksella on merkitystä myös eksoplaneettojen elämän mahdollisuuksiin. Mikäli olisi osoittautunut, että vesi muodostuisi planeettakunnissa itsessään, olisi se johtanut suurempiin eroihin yksittäisissä eksoplaneettajärjestelmissä. Tämä tutkimustulos taas viittaa siihen, että elämän perustarpeena pidettyä vettä esiintyy todennäköisesti yleisesti kaikkialla.Aiheesta lisää University of Michigan (englanniksi)