Kuten perinteisesti kosmologiassa, kaikki eivät ole samaa mieltä. Oxfordin yliopiston Subir Sarkarin tutkimusryhmän mukaan havainnoille saattaa löytyä selitys omasta kotigalaksistamme.

Sarkarin mukaan Linnunradan laajojen supernovajäänteiden eli "radiosilmukoiden" säteilyssä esiintyvä polarisaatio voi muistuttaa muinaista B-moodia. Satojen valovuosien läpimittaisten ja satojatuhansia vuosia vanhojen supernovajäänteiden on jo 1970-luvulta lähtien tiedetty säteilevän radioalueella.

Uuden teorian mukaan niissä oleva rautapitoinen pöly voi säteillä myös mikroaaltoalueella. Lisäksi säteily on polarisoitunutta, koska pölyhiukkaset asettuvat Linnunradan magneettikentässä samansuuntaisiksi.

Sarkarin mukaan heidän teoriansa varmistaminen vaatii vertailua havaintojen kanssa. "Emme ole vielä päässeet tarkistamaan, osuvatko BICEP2-ryhmän havainnot yksiin näiden etualan rakenteiden kanssa, mutta ainakin yksi niistä kulkee täsmälleen heidän tarkkailemansa taivaanalueen poikki."

Lisäksi havaintoja pitäisi tehdä useilla eri taajuuksilla. Varhaisessa kaikkeudessa syntyneen polarisaation pitäisi olla samanlainen säteilyn taajuudesta riippumatta, mutta radiosilmukoiden säteilyn polarisaatio vaihtelee taajuuden mukaan.

Varmistus asialle odotetaan Planck-satelliitin mittauksista, sillä se teki havaintoja koko taivaasta useilla eri taajuuksilla.

Aiheesta lisää Physics World (englanniksi).