Parker Solar Probe on tehnyt jo yhdeksän Auringon ohitusta, joiden aikana pölyä on havainnoitu luotaimen antenneilla ja magneettikenttäantureilla.

"Näillä mittauksilla voimme katsoa, miten pölytörmäysten muodostama plasma pyyhkiytyy pois aurinkotuulen mukana", selittää tutkimusta johtanut David Malaspina.

Eläinratapöly on aurinkokunnan tasossa olevaa hienoa pölyä, jonka uskotaan olevan peräisin pääasiassa aurinkokunnan pienkappaleiden törmäyksistä ja komeetoista. Hiukkasten koko noin 2–20 mikrometriä.

Suuren osumisnopeuden vuoksi hiukkaset höyrystyvät törmäyksissä ja syntynyt kaasu ionisoituu. Syntyvä plasmaräjähdys kestää alle tuhannesosasekunnin.

Luotaimen pinnasta irtoavia metallin ja maalin hitusia pystytään näkemään jopa luotaimen navigointi- ja tiedekameroilla. Tämä on ajoittain estänyt luotainta mittaamasta asentoaan avaruudessa. Asennonsäätö on tärkeää, koska luotain suojaa itseään voimakkaalta auringonvalolta lämpösuojansa varjossa.

Havainnoista on hyötyä paitsi aurinkokunnan pölyn kartoittamisessa, myös tulevaisuudessa lähelle Aurinkoa aikovien luotainten suojauksen suunnittelussa.

Parker Solar Probe laukaistiin matkaan elokuussa 2018. Jo samana vuonna se rikkoi nopeimman ja Aurinkoa lähimmän luotaimen ennätykset ja parantaa niitä vielä vuosien kuluessa. Pölytörmäyshavaintojen myötä siitä tulee myös ihmiskunnan "hiekkapuhalletuin" luotain.

Aiheesta lisää University of Colorado Boulder (englanniksi)