"Mikäli havaitsisimme vaarallisen kappaleen matkalla kohti maapalloa liian myöhään sen suunnan muuttamiseksi, olisi paras jäljelle jäävä vaihtoehto rikkoa se palasiksi, jotta suurin osa palasista menisi Maan ohi", selittää Patrick King.

Simulaatiossa asteroidin hajottamiseen käytetään megatonnin ydinkärkeä, joka räjäytetään muutaman metrin etäisyydellä asteroidista.

Jos Maata kohti olisi matkalla sadan metrin kokoinen asteroidi, joka pilkottaisiin kaksi kuukautta ennen osumaa, vain tuhannesosa asteroidin aineesta törmäisi maapalloon.

Hieman suuremman asteroidin tapauksessa paloittelu täytyisi tehdä aiemmin. Silloinkin päästäisiin noin prosenttiin alkuperäismassasta.

Asteroidien torjuntaa käytännön kokeella testaa Nasan DART-luotain, joka on tarkoitus laukaista matkaan marraskuun lopussa aukeavassa laukaisuikkunassa. Luotain törmäytetään noin 170 metrin kokoiseen Dimorphos-asteroidiin lokakuussa 2022.

Tällä hetkellä tunnetaan 27 087 Maan lähellä kiertävää kappaletta, joista 9 852 on arvioitu yli 140 metrin kokoisiksi. Nasa luokittelee vähintään 140 metrin kokoiset alle 0,05-kertaiselle Maa–Aurinko-etäisyydelle tulevat kappaleet potentiaalisesti vaarallisiksi.

Aiheesta lisää Lawrence Livermore National Laboratory (englanniksi)