Havaintoja tehtiin radiopurkauksesta FRB 20180916B, joka edustaa jaksollisesti toistuvaa radiopurkausten tyyppiä. Kohteella on 16 päivän sykli, jossa 12 päivän hiljaiselon jälkeen radiopurkauksia saadaan neljän päivän ajan.

Purkauksen alkuperäksi on ehdotettu kaksoistähtien vuorovaikutukseen perustuvaa selitystä. Purkausten lähteenä olevan pulsarin signaalin havaitsemisen estää normaalisti kumppanitähden tähtituuli, mutta läpinäkyvämpi kohta sallii havainnot neljän päivän ajan.

Teorian mukaan kumppanin tähtituulten pitäisi tällöin päästää enimmäkseen läpi "sinistä" lyhytaaltoista radiosäteilyä ja blokata enemmän tai kokonaan "punainen" pitkäaaltoinen säteily, sanoo Inés Pastor-Marazuela Amsterdamin yliopistosta.

Testatakseen teoriaa tutkijat yhdistivät Westerbork- ja LOFAR-radioteleskoopit. Edellinen näkee 21 senttimetrin aallonpituuden sinisessä ja jälkimmäinen 3 metrin punaisessa radiovärissä.

Havainnot eivät suosineet kaksoistähtimallia.

"Me näimme 2 päivää sinisempiä radiopurkauksia, joita seurasi 3 päivää punaisempia", sanoo Pastor-Marazuela. "Me suljemme nyt pois laskuista alkuperäiset mallit – jotain muuta täytyy olla meneillään".

Todennäköisin selitys on voimakkaasti magnetisoitunut neutronitähti, magnetar. "Eristynyt, hitaasti pyörivä magnetar selittää parhaiten käytöksen, jonka löysimme", toteaa Pastor-Marazuela.

Aiheesta lisää ASTRON (englanniksi)