Rauta-60:tä syntyy supernovaräjähdyksissä ja isotoopin puoliintumisaika on noin 2,6 miljoonaa vuotta. Se on sangen harvinainen isotooppi ja sen pitoisuus putoaa mittaustarkkuuden alle noin 15 miljoonassa vuodessa.

Tämän vuoksi havaitun rautaisotoopin täytyy olla peräisin maailmankaikkeuden aikaskaalassa äskettäin tapahtuneesta tähtiräjähdyksestä.

Jälkiä rauta-60:stä löytyy tasaisesti viimeisen 33 000 vuoden ajalta kahdesta valtameren pohjasta kerätystä näytteestä.

Löytö täsmää hyvin käsitykseen siitä, että aurinkokunnan arvioidaan olleen viimeiset parikymmentätuhatta vuotta pölypilvessä, jota kutsutaan paikalliseksi tähtienväliseksi pilveksi.

"Viimeaikaisissa tutkimuksissa on ehdotettu, että hiukkasissa oleva rauta-60 saattaa kuljettua edestakaisin tähtienvälisissä pilvissä. Se saattaa olla peräisin paljon vanhemmista supernovista ja mittaamme vain sen kaikua", pohtii tutkimusta johtanut Anton Wallner.

Aiemmissa tutkimuksissaan Wallner on löytänyt merkkejä rauta-60:n esiintymistä noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten sekä mahdollisen vielä vanhemman esiintymisajan 6 miljoonan vuoden takaa.

Aiheesta lisää Australian National University (englanniksi)