Ensimmäinen aurinkokunnassa vieraillut tähtienvälinen kohde oli vuonna 2017 uutisotsikoihin noussut ‘Oumuamua. Kappale herätti monia polttavan kiinnostavia, mutta avoimiksi jääneitä kysymyksiä esimerkiksi sen muotoon ja erikoiseen kiihtyvyyteen liittyen.

Hiljattain tutkijat ehdottivat, että tämä eriskummallinen kappale olisi saattanut muodostua molekyyleinä esiintyvästä vedystä tähtienvälisen avaruuden kaasupilvessä.

"Seligmanin ja Laughlinin ehdotus näytti lupaavalta, koska se voi selittää 'Oumuamuan äärimmäisen pitkulaisen muodon sekä painovoimasta riippumattoman kiihtymisen", selittää Thiem Hoang korealaisesta KASI-tiedeinstituutista.

Teoria perustuu kuitenkin oletukselle, että tämän kaltainen kohde pystyy muodostumaan tiheissä molekyylipilvissä ja matkaamaan sieltä aurinkokuntaamme. Hoang halusi selvittää, ovatko nämä oletukset realistisia.

"Epäilimme, etteivät vetyjäävuoret selviä todennäköisesti miljoonia vuosia kestävästä matkasta, koska ne muuttuvat kaasuksi liian nopeasti. Epäilimme myös, voivatko ne muodostua molekyylipilvissä."

Tällä viikolla julkaistujen tulosten mukaan tähtien valo tuhoaisi 'Oumuamuan kokoisen kohteen alle 10 miljoonassa vuodessa. Jos kohde olisi ollut alkujaan selvästi suurempi, osa siitä olisi silti saattanut selvitä aurinkokuntaamme asti.

Merkityksellisintä oli kuitenkin havainto, jonka mukaan molekyylipilvet eivät luultavasti pysty tuottamaan suuria vetyvuoria. Hiukkasten törmäily molekyylipilvessä nostaa lämpötilaa niin, että molekulaarisesta vedystä muodostuva ydin tuhoutuu jo ennen kun se ehtii kasvaa riittävän kokoiseksi.

Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)