Meteoriitit ovat peräisin pienestä asteroidista, jonka koodinimi on 2018 LA. Se löydettiin Catalina Sky Surveyn kartoituksessa vain 8 tuntia ennen kappaleen törmäystä maapallon ilmakehään. 

Noin puolentoista metrin kokoinen järkäle lensi näyttävänä tulipallona Eteläisimmän Afrikan taivailla ja siitä selvisi avaruuskiviä Botswanaan.

Ursan tulipallotyöryhmän Esko Lyytinen ja Jarmo Moilanen osallistuivat tulipallon mallintamiseen, joka mahdollisti meteoriittien löytämisen.

Helsingin yliopiston tutkija ja tulipallotyöryhmän jäsen Tomas Kohout osallistui tuolloin etsintöihin Botswanassa sekä sieltä löydetyn ja Motopi Paniksi nimetyn meteoriitin analyysiin.

"Onnistuimme mittaamaan meteoriitin sisäosien metallipitoisuutta sekä heijastusspektriä ja tekemään röntgenanalyysin sen koostumuksesta", kertoo Kohout.

"Mittaukset sopivat hyvin yhteen ja viittaavaat HED-tyypin meteoriitteihin", hän jatkaa.

HED-meteoriitit eli howardiitit, eukriitit ja diogeniitit ovat peräisin 525 kilometrin kokoiselta Vesta-asteroidilta, joka on asteroidivyöhykkeen toiseksi suurin kohde.

Tarkempi analyysi antaa viitteitä myös meteoriittiaineksen törmäyshistoriasta. Tutkijat arvioivat, että se kiinteytyi 4,5 miljardia vuotta sitten, mutta koki suuren törmäystapahtuman myös 4,2 miljardia vuotta sitten.

Ajankohdat sopivat hyvin nykykäsitykseen Vestan etelänavan suurten Veneneia- ja Rheasilvia-kraattereiden syntytörmäyksistä.

Botswanan putoamisalueelta on löydetty jo kymmeniä meteoriitin palasia. Nyt julkaistuissa eri puolilla maailmaa tehdyissä analyyseissä on paljastunut, että kappaleissa oli myös jonkin verran poikkeavuuksia toisistaan.