Suomalainen tutkimus - muinaisen Egyptin havainnoilla on yhä annettavaa astrofysiikalle

Algol-tähden kirkkauden vaihtelun jakso on pysynyt samana tuhansien vuosien ajan. Tämä on pääteltävissä vertaamalla muinaisten egyptiläisten kalentereita nykypäivän havaintoihin.  

Tulevana tiistaina Helsingin yliopistossa tarkastetaan Sebastian Porceddun matematiikkaa ja egyptologiaa yhdistävä väitöskirja.

Tutkimuksessa analysoitiin muinaisegyptiläisten ennustuskalentereiden jaksollisuuksia.

Muinaisegyptiläisissä ennustuskalentereissa annetaan päivän aamulle, päivälle ja illalle ennuste 'hyvä' tai 'huono' sekä kerrotaan ohjeita päivän varalle.

Tilastollinen tarkastelu osoitti, että hyviin päiviin liittyvistä teksteistä on tunnistettavissa Algolin kirkkauden vaihtelun jakso. Tuloksen Porceddu kollegoineen julkisti ensimmäisen kerran jo vuonna 2012. 

Algol on Perseuksen tähdistön tähti, jonka kirkkauden muuttumisen pitkän ajan kuluessa voi huomata paljain silmin. Näin ollen jakso on pysynyt lähes muuttumattomana muinaisen Egyptin ajoista meidän päiviimme asti.

Algol-järjestelmä koostuu kolmesta toisiaan kiertävästä tähdestä. Kirkkausvaihtelun jakson säilyminen tarkoittaa, että kaikkien kolmen tähden täytyy olla samassa ratatasossa.

Myös massan siirtymisnopeus Algol B -tähdestä Algol A:han voidaan laskea muinaisegyptiläisten havaintojen avulla.

"Tutkimus todisti, että muinaisilla havainnoilla voi yhä olla annettavaa tämän päivän astrofysiikalle ja niitä voidaan käyttää havaintopisteinä, vaikka ne eivät olisi meidän mittapuumme mukaan eksakteja mittauksia", Porceddu kertoo.

Väitöskirjassa perehdytään myös maanpäällisten törmäyskraattereiden ikäjakaumaan. Eräät tutkijat ovat aiemmin väittäneet kraattereiden iässä esiintyvän jaksollisuuksia. Tutkimuksessa ei löytynyt tukea tällaiselle tulkinnalle.

Aiheesta lisää Helsingin yliopisto