Hyadien avonainen tähtijoukko sijaitsee noin 150 valovuoden etäisyydellä Maasta. Joukon keskusta on Härän tähtikuvion suunnalla. Tähtien liikkeitä kartoittamalla Gaia-teleskooppi on paljastanut Hyadien jäseniksi huomattavasti enemmän tähtiä kuin perinteisesti on ajateltu.

Vertaamalla havaintoja ja satojen miljoonien vuosien etäisyydelle ulottuvia simulaatioita kävi ilmi, että Hyadien rakenne on vielä hajonneempi kuin voisi olettaa. Tutkijat pitävät todennäköisenä, että Linnunradan painovoiman vähitellen venyttämä joukko on kokenut myös brutaalin törmäyksen.

"Kyseessä on täytynyt olla läheinen vuorovaikutus todella massiivisen kasauman kanssa. Hyadit joutuivat jyrätyiksi", sanoo Tereza Jerabkova Euroopan avaruusjärjestöstä ESAsta.

Mikäli havainnot painovoimallaan tähtijoukkoa hajottaneesta rakenteesta osoittautuvat oikeiksi, todennäköisin vaihtoehto on pimeän aineen aineen keskittymä.

Simulaatioiden mukaan kymmenen miljoonaa kertaa Auringon massainen pimeän aineen pilvi selittäisi hyvin joukon nykymuodon. Pimeän aineen keskittymien on ehdotettu olevan jäänteitä Linnunradan muodostumisen alkuajoilta.

Hyadien kolmiulotteista muotoa avaruudessa esitellään animaatiossa. Tähtijoukon kehitys 650 miljoonan vuoden aikana näytetään erillisessä simulaatiossa.

Hyadien keskusalueelta löytyy runsaasti paljain silmin ja kiikarilla erottuvia tähtiä. Kohde on Seulasten ohella tähtiharrastajille tutuin avoin tähtijoukko. Gaian kartoituksen mukaan Hyadeihin kuuluu satoja tähtiä, joista suurin osa on avaruudessa noin 60 valovuoden laajuisella pallomaisella alueella.

Aiheesta lisää ESA (englanniksi)