"Verrattuna yksinäiseen massiiviseen tähteen kaksoistähden osana oleva massiivinen tähti tuottaa tuplasti hiiltä", selittää Robert Farmer Max Planck -instituutista.

Tähti fuusioi pääosan elinajastaan vetyä heliumiksi. Se alkaa fuusioida heliumia raskaammiksi alkuaineiksi vasta kun sen ikä on jo 90 prosentissa elinajasta.

Auringon kokoluokan tähdissä fuusio etenee heliumista lähinnä hiileen ja happeen, massiivisemmissa tähdissä sykli jatkuu vieläkin raskaampiin alkuaineisiin.

Tutkijoiden mukaan kosmiseen kiertoon päätyvän hiilen määrään vaikuttaa sen syntymisen lisäksi myös sen sinkoutuminen pois tähdestä ennen sen tuhoutumista.

Kaksoistähdissä, joissa ainetta siirtyy tähdestä toiseen, ainetta menettävässä tähdessä muodostuu runsaasti hiiltä sisältävä kerros lähelle sen pintaa. Kun tähti lopulta tuhoutuu supernovassa, tämä lähellä pintaa oleva hiili leviää avaruuteen tehokkaasti.

Esimerkiksi auringonkaltaisten tähtien muuttuessa punaisiksi jättiläisiksi ja lopulta valkoisiksi kääpiöiksi niiden toiminnan loppuvaiheessa, ei hiiltä päädy läheskään yhtä paljon ympäröivään avaruuteen.

Aiheesta lisää Max Planck -instituutti (englanniksi)