Säteilyannos Chang'e 4:n laskeutumispaikalla avaruuspuvussa olevalle astronautille paljastui olevan noin 60 mikrosievertiä tunnissa. Tämä vastaa noin 500 millisievertin vuosiannosta.

Vertailuna suomalaiset saavat keskimäärin noin 5,9 millisievertin säteilyannoksen vuodessa. Kansainvälisellä avaruusasemalla säteilyannos on 150-300 millisievertiä vuodessa.

"Tulevina vuosina ja vuosikymmeninä useat kansakunnat suunnittelevat lähettävänsä miehitettyjä lentoja Kuun tutkimiseksi", sanoo Oliver Angerer Saksan DLR:stä.

"Avaruussäteily on merkittävä terveysriski. Apollo-astronauteillakin oli säteilymittareita, mutta niillä saatiin mittaus ainoastaan koko lennon ajalta."

Kiinan Chang'e-4-kuulaskeutujan laitteet olivat toiminnassa ainoastaan alueen päivän aikana. Yön aikana laskeutuja oli horrostilassa. Vuoden aikana kerättyjä mittauksia pidetään kuitenkin suhteellisen kattavina.

Nasa on antanut ohjeelliset maksimiannokset astronauttien koko työuralle. 55-vuotiaalle miehelle se on 4 000 millisievertiä ja naiselle 3 000 millisievertiä. Nuoremmille astronauteille rajat ovat selvästi alemmat.

Näiden säteilyannosten taustalla on arvio korkeintaan kolmen prosentin todennäköisyydestä saada kuolemaan johtava syöpä.

Nyt saatujen säteilyarvojen perusteella astronautin oleskelu Kuun pinnan tukikohdassa onnistuisi usean vuoden ajan.

Toisinaan Auringosta tuleva purkaus voisi aiheuttaa suuren säteilyannoksen nopeasti. Sellaisten sattuessa astronautit olisi syytä evakuoida Kuun pinnan alla sijaitseviin säteilysuojiin useiden tuntien ajaksi, kuten on suunniteltukin. 

Avaruussäteilyn vaikutukset ovat olleet pitkään yksi kiistellyimmistä miehitettyihin lentoihin liittyvistä aiheista. 

Aiheesta lisää DLR (englanniksi)