Useimpien galaksien keskustoissa tiedetään lepäävän järjettömän massiivinen musta aukko. Näiden tarkka syntytapa on kuitenkin yksi tähtitieteen suurista mysteereistä.

Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan supermassiiviset mustat aukot ovat saattaneet alkujaan syntyä suoraan pimeästä materiasta.

Tavallisten tähden massaisten mustien aukkojen tiedetään syntyneen, kun tähti lopettaa energian tuottamisen ja se romahtaa painovoiman vaikutuksesta.

Supermassiiviset mustat aukot painavat kuitenkin miljoonien tai miljardien aurinkojen verran, joten ne eivät ole voineet muodostua ihan samalla tyylillä.

Lisäksi supermassiivisia mustia aukkoja on löytynyt vain 800 miljoonan vuoden ikäisestä maailmankaikkeudesta. Tutkijat eivät ole osanneet kunnolla selittää sitä, miten näin massiivisia kohteita on voinut muodostua niin pian universumin alun jälkeen.

Nyt esitellyssä tutkimuksessa huomattiin, että galaksien keskustojen pimeä aine voi kriittisen pisteen jälkeen romahtaa mustaksi aukoksi. Tämä mahdollistaisi jättiläismäisen mustan aukon synnyn paljon nopeammin ja varhaisemmin.

"Tämä uusi syntyskenaario voi tarjota luonnollisen selityksen sille, miten supermassiiviset mustat aukot muodostuivat varhaisessa kaikkeudessa", toteaa Carlos R. Argüelles argentiinalaisesta UNLP-yliopistosta.

Romahtaneen ytimen ympärille jäisi edelleen pimeän aineen halo, joten kaikki pimeä materia ei suinkaan päätyisi mustaan aukkoon. Mallin tuottama mielenkiintoinen seuraus on, että esimerkiksi kääpiögalakseissa ei välttämättä olisi riittävästi pimeää ainetta romahtamista varten. 

Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)