"Yksi simulaatioistamme oppimistamme asioista on, että painovoima johtaa pimeän aineen hiukkasten kasautumiseen maailmankaikkeuden tiheimmille alueille", kuvailee Sownak Bose CfA:sta.

"Näitä pimeän aineen haloja voidaan ajatella suurina painovoimakaivoina, jotka ovat pimeän aineen hiukkasten täyttämiä", hän jatkaa.

Simulaatiossa pystyttiin suurentamaan haluttuja alueita kertoimella 10⁷. Tutkijat vertaavat tätä kirpun tutkimiseen Kuun pinnalta.

Tutkijoille oli yllätys, että pimeän aineen haloilla oli sekä suuressa että pienessä mittakaavassa samankaltaisuutta. Ne olivat hyvin tiheitä keskustoissaan ja paljon löyhempia mitä kauemmaksi keskustoista mentiin. Tämä piti paikkansa niin galaksien kuin tähtienkin kokoskaaloissa.

"Simulaatiomme mahdollisivat kosmisen verkon visualisoinnin. Kun sen säikeet kohtaavat, nähdään pieniä lähes pallomaisia pimeän aineen kokkareita", selittää Jie Wang NAOC:stä Pekingistä.

Tutkijat myös uskovat, että ilman pimeää ainetta maailmankaikkeus näyttäisi aivan erilaiselta. Juuri pimeän aineen muodostama selkäranka on mahdollistanut galaksien, tähtien ja planeettojen kehityksen.

Huolimatta jatkuvasta pimeän aineen tutkimuksesta, ei vieläkään pystytä olemaan täysin varmoja, missä muodossa se maailmankaikkeudessa esiintyy. Vaikeasti havaittavina alkeishiukkasina esiintyvää pimeää ainetta pidetään kuitenkin nykyään todennäköisimpänä vaihtoehtona.

Aiheesta lisää CfA (englanniksi)