Lokakuussa 2019 todetun neutriinon laskettiin tulleen suunnasta, jossa saman vuoden huhtikuussa oli löydetty signaali mustan aukon tuhoamasta tähdestä. Astronomien tuolloin tekemän arvion mukaan oli vain 0,2 prosentin mahdollisuus, etteivät nämä liittyisi toisiinsa.

Tutkijat seurasivat tuhoutuneen tähden signaalia mustan aukon ympärillä yli 500 päivän ajan Chilen ALMA- ja New Mexicon VLA- teleskoopeilla. Nyt uusi analyysi datasta kyseenalaistaa tämän AT2019dsg-nimisen häiriötapahtuman olevan neutriinon lähde, koska vapautuva energia oli liian vähäinen.

Tapahtumassa syntyvä kokonaisenergiamäärä oli verrannollinen siihen, mitä Aurinko säteilee 30 miljoonassa vuodessa. Vaikka tämä saattaa kuulostaa paljolta, havaitun neutriinon syntyminen vaatii energiaa 1 000 kertaa enemmän.

"Voimakkaan paloletkun sijaan näemme pehmeää tuulta", kuvailee Northwestern-yliopiston Kate Alexander eroa. Tutkimuksen tehneen yhdysvaltalaisen tiimin tulkinta on, ettei korkeaenerginen neutriino ole voinut tulla AT2019dsg:stä.

Neutriinot ovat "haamupartikkeleita", joilla ei ole sähköistä varausta ja jotka vain harvoin vuorovaikuttavat aineen kanssa.

Etelänavalla oleva IceCube-observatorio havaitsee syvälle jäähän upotetuilla sensoreilla välähdyksiä, joita syntyy, kun neutriino sattuu reagoimaan jään vesimolekyylien kanssa.

Aiheesta lisää Northwestern (englanniksi)