Euroopan avaruusjärjestön GRAVITY-instrumentti valokuvasi β Pictoris c-planeetan. Kyseisestä kohteesta tuli ensimmäinen eksoplaneetta, jonka sekä massa että luontainen kirkkaus tunnetaan.

Valokuvaaminen onnistuu vain, jos planeetta on riittävän etäällä emotähdestään. Toisaalta massan mittaamiseksi planeetta ei saa olla liian etäällä. Tämän takia on ollut vaikeaa löytää kohdetta, joka sopisi sekä massan punnitsemiseen että suoraan valokuvaamiseen.

Havainto tuotti yllätyksen, sillä tutkittu β Pictoris c on paljon himmeämpi kuin samassa järjestelmässä oleva ja suunnilleen saman massaiseksi arvioitu β Pictoris b -planeetta.

Yleisesti jättiläisplaneettojen kirkkauden oletetaan kasvavan massan lisääntyessä eikä β Pictoris b:n massaa tunneta tarkkaan. Näin ollen ei ole vielä tiedossa, johtuuko kirkkausero sittenkin erilaisesta massassa vai onko taustalla jokin muu tekijä.

Nyt tehty havainto osoittaa selvästi myös sen, miten harmittavan suuria aukkoja tietämyksessämme on. Vaikka tunnemme jo yli 4 000 vieraan aurinkokunnan planeettaa, näistä vain joka viidennen massa on pystytty määrittämään ja ainoastaan noin prosentti on valokuvattu.

Valokuvaamisen avulla on mahdollista selvittää planeetan luontainen kirkkaus eli kirkkaus, joka johtuu planeetan omasta sisäisestä lämmöstä ja jota se itse säteilee. Nuorten kohteiden kuten nyt havaitun β Pictoris b:n tapauksessa tämä lämpö on jäänne planeetan muodostumisprosessista.

Vasta nyt tehdyn ensimmäisen yhdistelmähavainnon myötä tutkijat pääsevät tarkastelemaan, miten eksoplaneettojen massa ja muodostumisessa syntynyt lämpö ovat kytköksissä toisiinsa.

Aiheesta lisää MPIA (englanniksi)