Käyttöön otettu Sentry-II-niminen järjestelmä korvaa vuonna 2002 toimintansa aloittaneen Sentry-järjestelmän. Nyt laskenta pystyy automaattisesti mallintamaan ratojen muutoksia esimerkiksi valon aiheuttamasta Jarkovskin ilmiöstä ja Maan lähiohituksista.

"Sentry-II on fantastinen kehitysaskel pienten törmäystodennäköisyyksien löytämiseen valtavasta skenaarioiden määrästä", hehkuttaa Steve Chesley JPL:stä.

"Koska seuraukset tulevaisuuden asteroiditörmäyksestä ovat niin suuria, kannattaa pieniäkin piilottelevia törmäysriskejä etsiä datasta", hän jatkaa.

Asteroidihavaintojen käsittely ei vieläkään ole yksinkertaista. Kun uusi kappale löytyy, observatorioilta tuleva data annetaan Minor Planet Centerille ja JPL:n CNEOS-keskus laskee havaintojen perusteella ratoja. Tarkkuus paranee, kun havaintoja saadaan suuremmalta aikaväliltä.

Järjestelmän toteuttajat vertaavat kehitystä neulojen etsimiseen heinäsuovasta.

Vanhan Sentryn algoritmi tutki heinäsuovaa tuhansista paikoista yhdessä linjassa heinäsuovan läpi. Sentry-II puolestaan kuvaannollisesti heittää tuhansia pieniä magneetteja heinäsuovaan ja löytää niiden lähelle sattuneet neulat.

Sentryn sivuilla listataan todennäköisyyksiä tunnettujen Maan lähiasteroidien törmäyksille satojen vuosien päähän. Tällä hetkellä todennäköisin vaaralliseksi luokiteltu törmääjäkandidaatti on puolen kilometrin kokoinen Bennu-asteroidi, joka törmää Maahan aikaisintaan 2178.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)